-
624 - 546 ekr. Miletuksessa
Thales oli ensimmäinen joka todisti matemaattisen teoreeman. Hän erotti maailman jumalten maailmasta, ja ajatteli, että ihminen voi ymmärtää kaiken tästä omasta maailmastaan. Thales esitti luonnollisia selityksiä asioille joita ennen pidettiin jumalten aiheuttamina, kuten Niilin tulvat. Hän perusti ensimmäisen filosofisen koulukunnan - milesialaiset. Thales uskoi että kaikella sielu. Hän myös uskoi kaiken koostuvan vedestä, eli veden olevan aineen perusolemus. -
610 - 546 ekr. Miletuksessa
Thalesin oppilas. Anaksimandros oli ensimmäinen filosofi joka kirjoitti ajatuksensa ylös itse. Hän teorisoi kaiken lähteeksi Apeironin - äärettömän tyhjyyden, josta kaikki olemassa oleva kumpusi. Tästä muodottomuudesta syntyi vastakohtia, esimerkiksi kuuma ja kylmä, jotka saattoi kokea. Apeironia ei kuitenkaan voinut kokea. Anaksimandros myös toi aurinkokellon Eurooppaan ja kehitti mallin maailmasta, jossa Maata kiertävien kupujen aukot päästivät valoa maailmaan. -
570 - 495 ekr. Samoksessa
Pythagoras tunnetaan parhaiten saavutuksistaan geometrian saralla, erityisesti kolmioiden parissa. Hän uskoi muuttumattomia asioita olevan olemassa ja kehitti ensimmäisenä idealistista "puhdasta matematiikkaa". Hän oli kuitenkin myös lähes kulttijohtaja; mystikko, joka uskoi uudelleensyntymiseen ja kielsi pavut epäpuhtaina. Sanotaan, että Pythagoras oli ensimmäinen itseään filosofiksi (viisautta rakastava) kutsuva. -
Ephesuksessa, elinaikaa ei määritetty
Herakleitos on varsin mystinen hahmo. Hänen kryptiset lausahduksensa ja paradoksaalinen filosofiansa, esimerkiksi vastakohtien yhtäläisyys, loivat hänelle tämän maineen jo varhain. Herakleitos uskoi vain muutoksen pysyvyyteen, rakasti vastakkainasettelua, minkä takia hän oli eri mieltä teoriansa harmoniaan pohjaavien, esimerkiksi Homerin ja Pythagoraan kanssa. -
noin 515 - 540 ekr. Eleassa
Kehitti ontologian, olemisen tutkimuksen. Vaikutti aikanaan Eleassa paljon, mutta vain yksi hänen töistään on säilynyt nykypäivään. Runo Luonnosta kertoo Parmenideksen luonnonfilosofian opeista, sisältäen esimerkiksi viittauksia maapallon pyöreyteen. -
494 - 434 ekr. Akragasissa
Empedokles kehitti klassisten alkuaineiden teorian, jossa kaikki koostuu neljästä aineesta: vedestä, maasta, ilmasta ja tulesta. Kaksi voimaa, rakkaus ja riitaisuus, sitovat ja hajottavat ainetta. -
470 - 399 ekr. Ateenassa
Sokratesta pidetään kreikkalaisen filosofian isänä. Hän ei niinkään pohtinut luontoa tai tiedettä, vaan tutki erityisesti politiikkaa ja moraalia. Sokrateelle oli erityisen tärkeää, että ymmärtää oma tietämättömyytensä. Kyseli valtavasti kysymyksiä joita ei yleensä kysytä, mikä ärsytti monia, mutta loi sokraattiselle metodille, jossa kysymyksiä kysymällä suuri kysymys pilkotaan pieniin osiin, joihin hypoteeseja voi testata. -
460 - 370 ekr. Adberassa
Demokritos kehitti Atomismin, eli teorian, että kaikki koostuu pienistä, jakamattomista hiukkasista, jotka ovat ainaisessa liikkeessä ja joita on maailmassa ääretön määrä (Leukippos oli jo kehitellyt tätä ajatusta). Hänen elämästään ja töistään tiedetään muuten kovin vähän. -
426 - 348 ekr. Ateenassa
Aristoteleen oppilas. Perusti ensimmäisen "akatemian" juuri sokraattisen ajattelun kehittämistä varten. Platonin mielestä oli olemassa puhtaita totuuksia, jotka eivät koskaan voineet toteutua tässä maailmassa. Hänen filosofiaansa kuului että päätellyille totuuksille etsittiin todisteita tutkimalla maailmaa, eli päinvastoin kuin oppilaansa Aristoteles. Niin, ja tietysti kirjoitti todella paljon Sokrateen ajatuksista Atlantkseen. -
384 - 332 ekr. enimmäkseen Ateenassa
Platonin oppilas. Aristotelestä pidetään yleensä länsimaisen tieteen isänä, koska hän loi empiirisen ajattelutavan johon tiede nykyisinkin perustuu. Toisin sanoen Aristoteles ensin tutki maailmaa, ja teki tulosten pohjalta päätelmiä. Myöhemmin Aleksanteri suuren opettaja. Elämänsä loppupuolella perusti vielä oman koulunsa ja kirjoitti paljon tieteellistä tutkimusta, johon nykyinen tiede myös pohjautuu. -
341 - 270 ekr. Samoksessa
Epikuroksen mielestä filosofian tavoitteena oli tehdä kaikkien ihmisten elämästä mahdollisimman hyvää. Hän noudatti muuten Demokritoksen kosmologiaa, mutta uskoi atomien voivan muuttaa oletettua rataansa, mahdollistaen vapaan tahdon. Epikuros oli hyvin vapaamielinen ja antoi myös naisten ja orjien tulla kouluunsa. Hän uskoi kaiken kärsimyksen johtuvan kuolemanpelosta, ja opetti etiikan olevan ratkaiseva hyvän elämän kannalta.