Suomen historia

Ensimmäinen ristiretki Suomeen

Jan 1, 1150

Legenda kertoo, että 1150-luvulla kuningas Erik ja piispa Henrik lähtivät valloittamaan Suomea, koska suomalaiset olivat tehneet ryöstöretkiä ja olivat pakanoita. Valloituksen jälkeen Erik palasi Ruotsiin ja Henrik jäi Suomeen järjestelemään uskon asioita. Legenda kertoo, että Lalli niminen talonpoika surmasi Henrikin vaimonsa valheiden yllyttämänä.

Suomen keskiaika

Period: Jan 1, 1150 to Jun 5, 1523

Katsotaan alkaneeksi myyttisen Ensimmäisen ristiretken myötä 1150-luvulla. Päättyi Ruotsin erotessa Kalmarin Unionista 1523 Kustaa Vaasan johdolla.

Pähkinäsaaren rauha

Jul 12, 1323

Ruotsi ja Novgorod sopivat rauhan 1323 ja määrittivät Ruotsin ja Novgorodin rajan. Pähkinäsaaren rauha -nimisen tapahtuman yhteydessä raja vedettiin Viipurin läheltä 'mereen pohjoisella' asti, mikä voi tarkoittaa jäämerta tai pohjanlahjen päätä Oulun korkeudella.

Kalmarin Unioni syntyy

Jun 17, 1397

Kalmarin unioni syntyi 1397 ja tähän kuului käytänössä kaikki nykyisten pohjoismaiden alueet. Unioni syntyi Hansaliiton vastapainoksi ja sitä johdettiin pääasiassa Tanskasta.

Ruotsi ulos Kalmarin Unionista

Jun 6, 1523

Ruotsalaisilla oli jatkuvasti kapinoita ja unionin vastaisia näkemyksiä. Tanskalaiset pöllyyttivät ruotsalaisia tästä. 1520 tapahtui Tukholman verilöyly, jolloin suuret määrät ruotsalaisia aatelisia teloitettiin kereettiläisyydestä. 1523 Kustaa Vaasan johdolla tanskalaiset ajettiin pois Ruotsista ja Ruotsi irtautui Kalmarin unionista. Suomalaisen Erik Flemingin johdolla tanskalaiset ajettiin ulos myös Suomesta ja Suomi liitettii Ruotsiin.

Suomen uusi aika

Period: Jun 6, 1523 to Mar 27, 1809

Ajanjakso Kustaa Vaasan Ruotsista Venäjän vallan alle.

Agricola luo suomen kirjakieltä

1543

1500-luvulla Agricola alkoi uskonpuhdistuksen myötä luomaan virallista suomen kirjakieltä. Merkittävimmät teokset olivat Abckirja (1543) ja Se Wsi Testamenti (1548).

Nuijasota

1596

Suomessa talonpojat joutuivat elättämään ja majoittamaan Venäjän sodan sotilaita. Venäjä sodan päätyttyä 1594-1595 joukkoja ei siltikään kotiutettu ja talonpojat alkoivat katkeroitua ja ryhtyivät kapinaan. Kapinan keulakuvana toimi Jaakko Ilkka. Tätä 1596-1597 kapinaa kutsutaan nuijasodaksi. Pohjanmaan kouluttamattomat talonpojat vs Flemingin ritarit, jossa lopulta Flemingin joukot pieksivät kapinalliset.

Ruotsin 30-vuotinen sota

1618

Ruotsalaiset flippasivat ja alkoivat uskonpuhdistuksen nimissä ja uudeen kuninkaan, Kaarlen pojan, Kustaa II Aadolffin johdolla hyökkäilemään ympärysmaihin. He panostivat ja kehittivät armejaansa älyttömästi ja olivat todella voitokkaita sodissaan Puolaa, Tanska-Norjaa, Venäjää ja Saksaa vastaa. Näitä sotia kutsutaan 30-vuotiseksi sodaksi (1618 - 1648) ja näiden päätyttyä Ruotsin alue kasvoi laajaksi. Ruotsi hallitsi käytännössä kaikkia Itämeren rantoja.

Suuret kuolonvuodet

1695

1695 - 1697 oli suuret kuolonvuodet. Ilmasto koki hetkellisen kylmenemisen ja tätä kutsutaan pieneksi jääkaudeksi. Merkantilistisessa Ruotsissa oltiin keskitytty liikaa sotimiseen ja kansan tila oli jäänyt huomiotta. Arvoiden mukaan tällöin kuoli noin 25-30% Suomen väestöstä nälkään ja tauteihin.

Suuri pohjan sota

1700

Vuonna 1700 Ruotsin vanhat viholliset Tanska, Puola ja Venäjä liittoutuivat ja hyökkäsivät Ruotsia vastaan, koska ajattelivat helposti voittavansa nuoren kuninkaan Kaarle XIII:n johtamat joukot. Vuonna 1721 julistettiin Uudenkaupungin rauha, joki oli täysin Venäjän sanelema. Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja kaikki Suomenlahden eteläpuoliset Baltian alueet sekä paljon alueita Venäjän rajalta, mukaan lukien Karjalan kannaksen.

Isonvihan aika

1714

Venäläiset innostuivat voitosta Ruotsia vastaan Pohjan sodan taisteluissa 1709 ja hyökkäsivät Suomeen vallaten Viipurin 1710. Koko suomi miehitettiin vuoteen 1714 mennessä. Tästä alkoi vuoteen 1721 kestänyt isonvihan aika. Miehitys aikana suomalaisia otettiin vangeiksi noin 20 000 - 30 000 ja ylipäätään käyttäytyivät hyvin julmasti suomalaisia kohtaan. Noin kolmasosa muista kuin talonpojista pakeni Ruotsiin.

Hattujen sota

1741

Vuonna 1741 hattupuolue sai enemmistön valtiopäivillä ja Ruotsi aloitti hyökkäyksen Venäjälle siinä toivossa että saisi aikaisemmin menetettyjä alueita takaisin. Hommat eivät menneet putkeen ja Venäläiset miehittivät Suomen jälleen. Tätä aikaa 1742 - 1743 on kutsuttu pikkuvihaksi, koska se kesti vähemmän aikaa ja venäläisten toiminta ei ollut yhtä julmaa. Sota päättyi 1743 Turun rauhaan, jossa Venäjälle luovutettiin lisää karjalan alueita.

Ensimmäinen sanomalehti

1771

1700-luvun puolivälissä suomalainen Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius alkoi kehittää valistusajattelua Suomessa. Chydenius sai läpi sensuurin lievennys asetuksia valtiopäivillä ja vuoden 1766 painovapausasetuksen asiosta vapaa poliittinen keskustelu tuli mahdolliseksi. Suomessa perustettiinkin ensimmäinen sanomalehti Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo vuonna 1771.

Kuninkaan sota

1788

Kuningas Kustaa III teki 1772 vallankaappauksen jossa hän julisti itselleen oikeuksia. Hän sai yksin päättää ulkopolitiikasta, mutta ei aloittaa hyökkäyssotaa. Aatelistossa heräsi tyytymättömyyttä ja Kustaa III aloitti sodan Venäjää vastaa vuonna 1788 saadakseen suosiota ja kiinnittääkseen huomion muualle. Sodan aikana monet upseerit olivat tyytymättömiä laittoman sodan aloitukseen. Sota päättyi 1790 ja valtioiden rajat eivät muuttuneet. Kustaa III salamurhattiin 1792.

Suomi osaksi Venäjää

1809

Suomen sota liittyy vahvasti Europaassa käyneeseen sotaa, joka alkoi Napolean vs muu maailma tilanteesta. Napoleon ei onnistunut hyökkäämään Iso-Britanniaan ja alkoi toteuttamaan kauppasaartoa jolla kukistaisi sen. Hän sai taivuteltua oleelliset maat, paitsi Ruotsin, tähän mukaan ja vuonna 1807 hän määräsi rauhanneuvottelussa Venäjää painostamaan Ruotsia kauppasaartoon. Vuonna 1808 Venäjä sitten hyökkäsi Ruotsiin. Syyskuussa 1809 Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle Haminan rauhassa.

Suomen suuriruhtinaskunta

Period: Mar 28, 1809 to Dec 5, 1917

Suomen autonomia Venäjän keisarikunnassa.

Vanha Kalevala valmistui

1835

Nationalismi nosti päätään ympäri Eurooppaa 1800-luvulla. Aluksi se näkyi Suomessa vain lähinnä taiteen muodossa, eikä politiikassa. Elias Lönnrotin Kalevalasta (1835) tuli suuri merkkipylväs suomalaiselle identiteetille, ja se vaikutti vahvasti taiteeseen ja kulttuuriin. Kalevalan toinen versio, Uusi Kalevala, ilmestyi vuonna 1849. Myös Runebergin runot korostivat suomalaisuutta.

Snellmanin kielisäädös

Aug 1, 1863

Suomenkielen asema alkoi kasvaa merkittävästi 1800-luvulla. Merkittävin syy on 1863 Snallmannin ehdotuksesta ja keisari Alenksanteri II:sen hyväksymä kieliasetus, jonka mukaan suomenkielen oli noustava opetuskielenä samalle tasolle kuin ruotsinkieli 20-vuoden aikana. Kansa jakautui fennomaaneihin ja svekomaaneihin, ja kielitaistelu näkyi muun muassa eri kieltä puhuvien kansalaisten palveluiden hajautumiseen esim omat pankit, vakuutusyhtiöt ja kaupat.

Suuret nälkävuodet

Jan 1, 1866

1866-1868 oli suuret nälkävuodet. 1800-luvun suuri väestökasvu ja useat peräkkäiset katovuodet aiheuttivat ruokapulaa. Nääntyneet ihmiset sairastuivat helposti ja kun he lähtivät kerjäämään elantoa, he levittivät valtavasti tauteja. Tilanne alkoi helpottaa kun teollistumisen takia alettiin saamaan halpaa vijaa ulkomailta ja kun ihmiset alkoivat massoittain muuttamaan pois Suomesta työn perässä. Muuttoliikkeet suuntautuivat Amerikkaan ja Pietariin.

Ensimmäinen sortokausi

Feb 15, 1899

1800-luvun lopussa Suomen autonomista asemaa alettiin kaventamaan. Keisari Nikolai II:sen toimesta säädettiin helmikuun manifesti, jossa määrättiin että kaikki Venäjää koskevat lait säädettiin Venäjällä, ja tämä vähensi Suomen valtiopäivien merkitystä. Virkamies virkoihin alettiin ottamaan enemmän venäjänkielisiä, kouluissa alettiin opettamaan Venäjän historiaa, Venäjä vastaiset kirjoitukset sensuroitiin sanomalehdistä ja Suomen armeija lakkautettiin.

Suomen Eduskunnan synty

Oct 1, 1906

Työväki Suomessa julkaisi punaisen julistuksen, jossa vaadittiin säätyvaltiopäivien purkamista ja äänioikeuden laajentamista kaikille. Porvarit eivät aluksi pitäneet tästä, mutta ymmärsivät myöhemmin, että venäläistämistoimien vastustaminen vaati yksimielistä kansaa. Säätyvaltiopäivät lakkautettiin 1906 ja sen tilalle tuli eduskunta. Kaikki 24-vuotta täyttäneet saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle vaaleissa. Nämä oikeudet ulottuivat myös naisiin ensimmäistä kertaa maailmassa.

Toinen sortokausi

Jun 2, 1908

Suomi sai hetkeksi autonomisen asemansa takaisin, mutta vuonna 1908 Venäjän tsaari alkoi saamaan pakkaansa kasaan Venäjällä ja venäläistäminen jatkui taas samassa hengessä kuin aikaisemminkin. Tätä on kutsuttu toiseksi sortokaudeksi. Esimerkiksi eduskunta hajotettiin noin kerran vuodessa liiallisen suomalaismielisyyden tai liiallisen venäläisvastaisuuden takia.

Suomi itsenäistyy

Dec 6, 1917

1917 lopulla bolsevikit nousi valtaa Venäjällä ja porvarit halusivat irti heidän edustamastaan Venäjästä. Porvarit siirsivät korkeimman vallan Suomessa eduskunnalle. Sosiaalidemokraatit ehdotti, että neuvoteltaisiin Venäjän kanssa, mutta tämä hävisi äänin 100-88. Suomi pyysi tunnustusta itsenäisyydestä Länsi-Euroopalta, mutta he olivat sitä mieltä että pitäisi kysyä ensiksi Venäjältä. Näin kysyttiinkin sitten, ja bolsevikit myöntyivät tähän, mahdollisesti kaaoottisen tilanteen vuoksi Venäjällä.

Itsenäinen Suomi

Period: Dec 6, 1917 to 2022

Aika Suomen itsenäisyydestä tähän päivään.

Suomen sisällissota

Jan 28, 1918

28.1.1918 punaiset aloittivat Helsingissä vallankumouksen ja miehittivät hallintorakennukset. Osa porvarillisesta hallituksesta pakeni Vaasaan. Rintamarajat menivät Tampereen, Porin ja Viipurin pohjoispuolelta. Valkoisia tukivat muun muassa Ruotsi sekä Saksa, punaisia Venäjä. Valkoisilla oli myös enemmän koulutettua porukkaa johdossa. Saksalaiset vallouttivat Helsingin huhtikuun puolivälissä ja tämän jälkeen valkoisten voitto oli lähes varma.

Lapuanliike syntyy

1929

1929 syntyi Vihtori Kosolan johtama Lapuanliike, jonka tehtävänä oli hävittää kommunismi Suomesta. Vasemmistopolitikkoja painostettiin eroamaan ja porukkaa muilutettiin itärajalle. Lopulta kommunismi kiellettiin Suomessa 1930. Tämän jälkeen Lapuanliikkeen toiminta alkoi kohdistua myös maltillisiin. Liikkeen hommat eskaloituivat ja eduskunnassa syntyi laillisuusrintama, jonka tarkoitus oli estää Lapuanliikkeen laittomuuksia. 1932 liike oli menettänyt kansan suosion ja liike lakkautettiin.

Talvisota

Nov 26, 1939

26.11.1939 tapahtui Mainilan laukset ja 30. päivänä neuvostojoukot hyökkäsivät rajan ylitse Suomeen. Suomi vaihtoi hallitustaan, mutta Neuovostoliitto suostui neuvottelemaan vain itse rakentamansa Terijoen hallituksen kanssa, jossa johdossa oli muun muassa vanhoja Venäjälle paenneita sisällissodan aikaisia punaisia. Terijoen hallitus teki sodan alussa YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa ja tällä tekosyyllä Neuvostoliitto perusteli hyökkäystään.

Jatkosota

Jun 22, 1941

22.6.1941 Saksalaiset aloittivat Operaatio Barbarossan, jossa he hyökkäsivät Venäjälle. Suomi julistautui puolueettomaksi, mutta Neuvostoliitto katsoi heidän olevan sodassa ja pommitti Helsinkiä. Tätä Suomen hallitus oli odottanut ja nyt heillä oli hyvä syy hyökätä. Suomi valloitti nopeasti laajalti aluetta Ääniselle ja Leningradille asti. Taistelu oli asemasotaa näillä rajoilla 1944 asti.

Suomi YK:n jäseneksi

1953

1953 Stalin kuoli ja Suomi sai enemmän ulkopoliittista liikkumavaraa. 1955 Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvoston ja YK:n jäseneksi. 1956 Neuvostoliitto tunnisti ensimmaistä kertaa Suomen puolueettomuuden ja samana vuonna myös valittiin Kekkonen presidentiksi.

Yöpakkaset

1958

Vuonna 1958 syntyi Fagelfolmin hallitus, johon valittiin SDP ja Kokoomus, vaikka SKDL oli saanut eniten ääniä. Neukut protestoivat tätä vetämällä suurlähettiläänsä pois Suomesta ja monet kauppasuhdeneuvottelut jäädytettiin. Tätä aikaa kutsutaan yöpakkasten ajaksi kylmettyneiden suhteiden takia.

Noottikriisi

1961

Vuonna 1961 Neuvostoliitto antoi Suomelle julkisen nootin, eli tiedonannon, jossa ehdotettiin sotilaallisisa neuvotteluita Berliinin kriisin takia. Kekkonen hajoitti hallituksen ja meni neuvottelemaan Hurtsovin kanssa Neuvostoliittoa huolettaneesta turvallisuustilanteesta. Kekkonen painotti, että sotilasneuvottelut vain pahentavat turvallisuustilannetta ja Neuvostoliitto totesi näkökulman järkeväksi. Suomi lupasi raportoida Itämeren politiikasta Neuvostoliitolle sekä ostaa heiltä aseita.

Lama

1990

1980-luvulla velanotto ulkomailta yleistyi ja talous kasvoi. Maailmanlaajuinen laskusuhdanne alkoi 1990-luvun alussa ja vienti länteen väheni. Samoihin aikoihin Neuvostoliitto kaatui ja idänkauppa romahti. Yrityksiä ajautui konkurssiin ja ihmiset menettivät työpaikkojansa. Ihmiset eivät pystyneet maksamaan velkojaan ja pankit kärsivät luottotappioita. Työttömyysluvut nousivat ennätyksellisen suuriksi. Valtio otti paljon velkaa, jolloin jouduttiin leikkaamaan tulonsiirtoja ja nostaa veroja.

Suomi Euroopan Unioniin

1995

Välittömästi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomi liittyi Euroopan yhteisöön. Ahtisaaren kauden aikana 1995 Suomi liittyi myös Euroopan Unioniin. Poliittisen puolueettomuuden aika oli ohi.