-
Animistinen maailmankuva, jossa esimerkiksi metsää hallitsi Tapio ja vesistöjä Ahti. Haltijoilta pyydettiin onnea ja apua elämään. Maailman uskottiin muodostuvan kolmesta kerroksesta: ylisestä, keskisestä ja alisesta. Samaani pystyi liikkumaan eri kerrosten välillä. Maailmankaikkeutta kannatteli Pohjantähteen kiinnittynyt maailmanpuu. Totemismi suomalaisilla oli hirveen ja karhuun, joista yhteisöt saattoivat uskoa polveutuvansa.
-
Ihmiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään ja alkoivat hautaamaan kuolleita jäseniä ja laittamaan hautoihin hauta-antimia. Länsi- ja etelärannikolle rakennettiin suuria hautaröykkiöitä eli hiidenkiukaita.
Maanviljelyssä sääolosuhteet olivat ratkaisevassa roolissa yhteisön hyvinvoinnin kannalta, mistä syystä ukkosenjumalan (Ukko) rooli sateiden antajana korostui, ja hän nousi muiden jumaluuksien yläpuolelle. -
Šamaanien sijasta turvauduttiin yhä enemmän magiaan, jonka avulla yritettiin saada omaan käyttöön eri asioissa vallinnutta maagista energiaa, jota kutsuttiin nimityksellä väki.
-
Ensimmäiset kristilliset vaikutteet saapuivat Suomeen kauppiaiden mukana. Esim. ristejä ilmestyi pakanallisten hautaesineiden joukkoon.
-
Yhteisöjen siirtyminen esineettömään ruumishautaukseen myötä alueet kristillistyivät. tämä tapahtui Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä 1100-luvun loppuun mennessä. -
Nämä ristiretket eivät todellisuudessa olleet varsinaisesti kristinuskoon käännyttämis -toimia. Niiden tarkoitus oli liittää Suomi Ruotsiin, eikä antaa Suomea Novgorodille. Täten Suomessa alkoi katolinen keskiaika, kun taas Novgorodin johdosta Suomi olisi kytkeytynyt ortodoksiseen kirkkoon.
-
Kirkon tuoma kirjallinen kulttuuri mahdollisti esihistoriallisen ajan päättymisen.Tämä johti myös njärjestäytyneen yhteiskunnan muodostumiseen.
-
Martin Luther oli saksalainen teologi, joka käänsi raamatun saksan kielelle. Hänen toimistaan reformaatio sai alkunsa.
-
Martin Lutherin katolisen kirkon kritiikin johdosta alkoi reformaatio. -
Västeråsin valtiopäivillä päätettiin käynnistää reformaatio Ruotsin valtakunnassa ja aloittaa kirkkoreduktio eli kirkon omaisuuden takavarikointi kruunulle. -
Mikael Agricola sai Uuden testamentin suomennoksen sekä jumalanpalveluksen ja kirkollisten toimituksien käsikirjat valmiiksi.
-
Turun piispan Isaacus Rothoviuksen aikana rahvaalle asetettiin tiukkoja sääntöjä e.g. velvollisuus käydä jumalanpalveluksissa ja katekismuksen ulkoa osaaminen ennen ehtoolliselle pääsyä ja avioitumisoikeutta. Lukutaidon vuosittaisista kuulustelutilaisuuksista eli kinkereistä alkoi myöhemmin muotoutua suomalainen rippikouluperinne.
-
Uppsalan valtiopäivillä tehtiin päätös kieltää katolilaisuus ja “muut harhaopit”. Vain luterilaisiksi tunnustautuvat saivat toimia valtion viroissa. Tämä tarkoitti käytännössä luterilaista uskontopakkoa. Tätä seurannut 1600-luku oli "puhdasoppisuuden" eli luterilaisen ortodoksian aikaa. -
Vaikka muut alueet kristillistyivät jo 1100 luvun loppuun mennessä, Lappi kristillistyi vasta 1600 luvulla. -
Raamattu ilmestyi kokonaan suomeksi käännettynä. -
Valistusaate oli yhteiskuntafilosofia, joka korosti järkeä sekä tiedon ja tieteen merkitystä. Vaikka se sai paljon uskontokritiikkiä, valistusaate korosti myös suvaitsevaisuutta ja uskonnonvapautta. Valistus oli kuitenkin kirkolle ja itsehallitsija valtioille heikentävä aate. -
Maallikoita oltiin kannustettu tutkimaan Raamattua itsenäisesti ja muodostamaan oma uskonratkaisu. Kuitenkin maallikoiden kokoontuminen ilman kirkon valvontaa nähtiin vaarallisena, jonka seurauksena 1726 säädettiin konventikkeliplakaatti, joka kielsi uskonnolliset kokoontumiset, ilman papin läsnäoloa. -
Yksi Suomen merkittävimmistä valistusajattelijoista.
-
Uskonnonvapaus laki asetettiin.
-
Herätysliikkeet ovat 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alussa syntyneitä kristillisiä liikkeitä. Evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeitä olivat 1800-luvulla:
- Rukoilevaisuus
- Evankelisuus
- Heränneisyys (körttiläisyys)
- Lestadiolaisuus
1960-luvulla syntyi Viides herätysliike. -
1800-luvulla Suomen uskonnollisuus monimuotoistui Venäjään liittymisen myötä. Muun muassa neljä herätysliikettä syntyi ja Suomeen saapui uudet vähemmistöuskonnot: juutalaisuus ja islam. -
Luterilaista kirkkoa alkoivat haastaa 1800-luvun lopulta lähtien yhä voimakkaammin uudet aatteet, kuten materialismi ja darwinismi.
-
Luterilaisen kirkon asema alkoi muuttua, sillä se oli nyt osana ortodoksista Venäjää.
-
Kirkkolaissa koulutus, köyhäinhoito ja paikallishallinto määrättiin valtiovallan hoidettaviksi. Vaikka kirkon yhteiskunnallisia tehtäviä pyrittiin vähentämään, sen rooli moraaliauktoriteettina, järjestyksen ylläpitäjänä ja sosiaalisen kanssakäymisen keskuksena säilyi vielä pitkään.
-
Kristinopin perusteiden osaaminen ja lukutaito olivat vuoteen 1910 saakka edellytyksinä ehtoolliselle pääsemiselle eikä ilman ehtoollislupaa voinut avioitua, saada passia tai päästä tiettyihin valtiollisiin virkoihin.
-
1900-luvulla alkoi syntyä erilaisia kansanliikkeitä. Työväenliike oli kansanliike, joka kritisoi "valkoista" kirkkoa. Sen edustajat vaativat esimerkiksi uskonnonvapautta, kirkon ja valtion erottamista sekä uskonnonopetuksen poistamista kouluista.
-
Tämä mahdollisti virallisen uskonnollisen järjestäytymisen. -
Luterilainen kirkko otti voimakkaan yhteiskunnallisen roolin talvi- ja jatkosodan myötä, ja kristinusko nähtiin keskeisenä elementtinä itsenäisyyden suojelemisessa ja kansakunnan yhteisen arvopohjan rakentamisessa. Tämän myötä syntyi vahva käsitys luterilaisesta kirkosta kansankirkkona, jonka avulla sotien runtelema maa rakennettiin uudelleen.
-
Ryhmittymät, jotka olivat kritisoineet kirkkoa sekularisaatiosta ja laitostumisesta, järjestäytyivät viidenneksi herätysliikkeeksi. Tämän myötä kirkon sisällä nousi myös uudistusvaatimuksia.
-
Erityisesti nuoret alkoivat ajaa liberaaleja arvoja ja kritisoida perinteisiä auktoriteetteja.
-
Suomeen on tullut 1900-luvun loppupuolelta lähtien yhä enemmän eri uskontojen edustajia pakolaisten ja maahanmuuttajien myötä. Islaminuskoisten määrä kasvoi erityisesti 1990-luvulla tulleiden somalipakolaisten myötä, ja viimeisten vuosien aikana erilaisten kansainvälisten kriisien seurauksena Suomeen on tullut tuhansittain muslimitaustaisia turvapaikanhakijoita erityisesti Irakista ja Syyriasta.
-
Maallistumiskehityksen myötä evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallinen asema on muuttunut, eikä kristinuskoa enää nähdä yhtä vahvasti suomalaisen kulttuurin ja arvojen yhteisenä perustana.
2020-luvun Suomessa uskonnot ovat edelleen monille tärkeä osa elämää, mutta uskonnollisuutta pidetään usein ennen kaikkea yksityisasiana, jonka ei tulisi vaikuttaa esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon.