-
-
Jumala lupasi Abramille maan ja hän muutti vaimonsa Sarain kanssa Kanaanin maahan (nyk. Israel)
-
Abram sai Ismaelin naisorjan kanssa. Noin 14 vuoden päästä Jumala antoi Sarain synnyttää Iisakin. Hän myös vaihtoi Abramin ja Sarain nimet Abrahamiin ja Sarahiin (suom. Saara). Viisi vuotta myöhemmin Ismael ilveili pikkuveljelleen, josta Abraham joutui lähettämään Ismael ja hänen äitinsä Hagarin pois.
-
Uskon koetteluna Jumala käski Abrahamin uhraamaan poikansa Iisakin, mutta määräsi enkelin pysäyttämään hänet viime hetkellä. Tämän uskon ansiosta Jumala vahvisti liiton valalla.
-
Noin 60-vuotiaana Iisak sai vaimonsa Rebenkan kanssa kaksi lasta, Esaun ja Jaakobin. (Heidän tarinansa hieman alempana pois järjestyksestä teknisten rajoitusten takia)
-
Esau ja Jaakob olivat erittäin erilaisia. Hyvänä metsästäjänä Esau oli Iisakin lempilapsi, mutta Rebekka piti hengellisemmästä Jaakobista enemmän. Esikoisena Esaulla oli syntämäoikeus henkiseen johtajuuteen, jonka hän myi Jaakobille kulhosta soppaa. Iisakin vanhetessa Rebekka huijasi hänet siunaamaan Jaakobin Esaun sijasta. Esau oli näistä asioista vihainen Jaakobille.
-
Samana yönä hän paini erään miehen kanssa aamunkoittoon asti. Aamulla Jaakob pyysi siunausta ja hänelle selvisi, että mies oli enkeli, joka antoi hänelle nimen Israel. Tästä tulee yksi juutalaisten nimityksistä, Israelin lapset. Kun Jaakob tapasi veljensä hänet toivotettiin tervetulleeksi. Jaakob kuoli 147-vuotiaana. Hän pyysi, että hänet haudataisiin Kanaaniin esi-isiensä kanssa. Esaun tappoi Hushim, eräs Jaakobin lapsenlapsista, kiistassa Jaakobin hautaamisesta.
-
Jaakob muutti enolleen. Siellä hän tapasi rakastamansa Rachelin, vahingossa nai Rachelin siskon Lea ja sitten Rachelin sekä heidä palvelijansa. Näiden neljän vaimon kanssa hän sai yhteensä 12 poikaa ja yhden tytön. Monien vuosien jälkeen Jaakob palasi kotimaahansa etsien sovintoa veljensä kanssa. Tapaamista edeltävänä yönä hän lähetti sukunsa joen yli ja oli yksin Jumalan kanssa.
-
Uskotaan, että Abraham eli 175-vuotiaaksi. Saara oli kuollut 127-vuotiaana.
-
Jaakobilla oli 12 poikaa: Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar, Sebulon, Dan, Naftali, Gad, Asser, Joosef ja Benjamin. Hänellä oli myös yksi tytär, Diina. Kaikista lapsista paitsi Joosefista ja Diinasta polveutui yksi Israelin heimo. Viimeiset kaksi heimoa polveutuivat Joosefin pojista Efraimista ja Manassehista. Nämä saatetaan kuitenkin yhdistää Joosefin heimoksi. Lisää Joosefista myöhemmin.
-
Joosef oli Jaakobin lempilapsi, koska hän oli Jaakobin rakastaman Raakelin esikoinen. Vaikka Joosefilla oli etuoikeuksia, ja hänen ei tarvinnut työskennellä, mutta kuitenkin hän teki työtä ja oli ystävällinen veljilleen. Siitä huolimatta veljeet olivat kateellisia isän suosiosta, joten he myivät Joosefin orjaksi ja väittivät hänen kuolleen. Lopulta Joosef päätyi faaraon henkivartioston päällikön Potifarin orjaksi. Hänestä tuli Potifarin palvelija ja sai jopa hallita hänen peltojaan ja taloutta.
-
Potifar uskoton vaimo yritti viehitellä Joosefia. Joosef torjui hänet, josta vaimo raivostui ja syytti häntä aviorikoksesta, josta Joosef joutui vankilaan. Vankilassa Joosef selitti Faaraon juomanlaskijan unia. Juomanlaskija sai palata työhönsä ja myöhemmin Faaraolla oli uni, jota kukaan ei osannut selittää. Juomanlaskija muisti Joosefin ja kertoi Faaraolle hänestä. Joosef tulkitsi unen merkitsevän 7 hyvää vuotta, joita seuraa 7 nälkävuotta. Kiitoksena Joosef nousi Egyptin taloudenhoitajaksi.
-
Joosefin ennustus toteutui. Nälänhädältä selviydyttiin ruokavarastojen avulla. Nälästä kärsittiin myös Kaanonissa ja Jaakobin pojat joutuivat lähtemään Egyptiin ostamaan viljaa, ja kohtasivat Joosefin. He eivät tunnistaneet häntä, mutta hän tunnisti veljensä. Joosef kätki faaraon aarteita viljaan, ja vangitutti pojat. He pääsivät vapaaksi sillä ehdolla, että tuovat isälle rakkaan nuorimman veljen Egyptiin. Hän otti yhden veljistä panttivangiksi, ja he palasivat nuoren Benjaminin kanssa.
-
Joosefin kyseli perheen olemisia, mutta lopulta päästi heidät lähtemään. Taas heiltä löytyi faaraon hopeaa. Vasta sitten Joosef paljasti itsensä ja kutsui Jaakobin perheineen egyptiin.
-
Iisak eli jopa 180-vuotiaaksi!
-
Israelin heimojen jäsenet ja muut Israelin jumalaan uskoivaiset olivat israeliitteja. Nykyään heidän jälkeläisiään kutsutaan juutalaisiksi. Heimot jakoivat Israelin kahteentoista alueeseen. Huomattavaa on, että Leevin heimolla ei ollut omaa alueetta, mutta heillä oli kaupunkinsa. Kuten kuvasta näkyy, heimojen koot vaihtelivat paljon. Jumala nimitti Juudan heimon ensimmäiseksi asuttamaan maansa. Parin sadan vuoden välillä kylien määrä nousi noin 25:stä 300:aan ja asukasmäärä tuplaantui 40000:n.
-
Eksodus oli kirjoitusten mukaan 480 vuotta ennen Salomon temppelin rakentamista, eli vuonna 1446. Yleisesti tulkitaan suopeasti, että kyseessä oli 12 40 vuoden sukupolvea, eikä tasan 480 vuotta. Kuitenkin se alkoi suhteellisen pian Joosefin kuolemaan jälkeen. Israeliitteja ei arvostettu, ja heitä orjuutettiin satoja vuosia. Mooseksen syntyessä israeliitit olivat kasvamassa, ja faarao pelkäsi heidän liittoutuvan Egyptin vihollisten kanssa. Hän määräsi vastasyntyneet israeliittipojat tapettaviksi.
-
Faaraon tyttären kautta Niilin virralta löydetty Mooses adoptoitiin ja kasvoi Egyptin kuninkaallisessa perheessä. Eräänä päivänä Mooses törmäsi egyptiläiseen orjamestariin, joka oli iskemässä israeliittia kuolemaan. Mooses tappoi hänet ja pakeni Punaisenmeren yli Midianiin, jossa hän tapasi enkelin. Jumala lähetti Mooseksen takaisin egyptiin vaatimaan kansansa vapautta. Tätä seurasivat Egyptin vitsaukset, kymmenen Jumalan aiheuttamaa vakavaa onnettomuutta.
-
Kymmenennen vitsauksen jälkeen faarao antoi israeliittien lähteä. Moosea johdatti heidät Punaisenmeren yli Siinain vuorelle, jolla Mooses vastaanotti kymmenen käskyä ja kirjoitti Tooraa 40 päivää paastoten. 40 vuoden vaelluksen jälkeen Mooses kuoli näkömatkan päässä Israelista. On laskettu, että Mooses olisi elänyt 1391-1271 eKr.
-
40 vuotta Eksoduksen jälkeen, Joshuan johtama seurava sukupolvi käy Kanaanin ja ottaa haltuun maat sen mukaan, mitä Jumala lupasi Abrahamille. Maa arvottiin heimojen kesken. Tuomarit johtivat heimoja parisataa vuotta, kunnes kansa halusi kuninkaan.
-
Yhdistynyt monarkia on termi reilut 100 vuotta kestäneelle kuningaskunnalle, jota johtivat Saul, Daavid ja Salomo. Monarkia muodustui, kun oli suuri halu yhdelle kuninkaalle, joka yhdistäisi heimoja nykyistä liittoa paremmin. Viimeinen tuomari, Samuel nimitti ensimmäiseksi kuninkaaksi Saulin Benjaminin heimosta. Saulin hallintoaika supistettiin tottelemattomuudesta Jumalalle, hän ehti hallita vain muutaman vuoden. Saulin perijä Ishbaal sai vallan mutta hänet salamurhattiin kahden vuoden jälkeen.
-
Daavid, josta oli tullut Juudan heimon kuningas, lopetti salaliiton ja nimitettiin monarkian kuninkaaksi. On epäilty, että Daavid oli vastuullinen salamurhasta. Kapinalliset nimittivät Daavid pojan Absalomin seuraavaksi kuninkaaksi, valloittivat Juudan alueen ja ajoivat Daavidin maanpakoon. Myöhemmin Daavid hyökkää takaisin, tappaen Absalomin ja valloittaen takaisin Juudan. Monarkia kukoisti seuravan kuninkaan, Salomon aikana.
-
Pohjoisten heimojen ja Juudan kiistat hajottivat monarkian. Etelään syntyi Juudan kuningaskunta, johon myös Benjaminin heimo liittyi. Kymmenen pohjoista heimoa muodostivat Israelin kuningaskunnat. 60 vuotta Juudan kuningas yritti vallata pohjoista tuloksitta. Seuraavat 80 vuotta kuningaskunnat eivät sotineet, vaan olivat jonkinlaisessa ystävällisessä liitossa.
-
-
-
-
-
-
-
