-
Suomi osana maailmankauppaa, mutta erityisen läheiset kauppasuhteet Neuvostoliittoon. Yhteistyö toi runsaasti vaurautta Suomeen.
-
Suomi siirtyi 70-luvulla laajalti korkeamman jalostusasteen tuotantoon.
-
Lainarahaa oli erityisen vaikeaa saada. Pankit säätelivät korkoja ja luotonantoa.
-
Öljykriisi vuonna 1973 vaikutti voimakkaasti Suomen talouteen.
-
Teollisuuden rakennemuutos jatkui voimakkaana 80-luvulla
-
Rahoitusmarkkinoiden sääntelyä purettiin 1980-luvulla vaiheittain Mauno Koiviston johdolla. Lainansaannista tuli helpompaa, mikä johti yritysten ja kotitalouksien velkaantumiseen. Myös hinnat harppasivat ja pörssikeinottelu, eli lyhyen aikavälin kaupankäynti osakkeilla hinnanmuutoksista hyötymiseksi, lisääntyi.
-
1990-luvun alun lama ja pankkikriisi aiheuttivat taloudellisia vaikeuksia Suomessa. Suomen sen hetkinen valtionvarainministeri Iiro Viinanen ja pääministeri Esko Aho pyrkivät tukemaan taloutta tukemalla vientiä ja alentamalla julkisia menoja. Markkaa devalvoitin eli sen arvoa suhteessa muihin valuuttoihin laskettiin viennin kasvun toivossa ja vientiyrityksille tarjottiin verohelpotuksia. Julkisia menoja pyrittiin hillitsemään tehostamalla, yksityistämällä, ulkoistamalla ja kilpailuttamalla.
-
Suomi siirtyy kohti palvelualojen ja korkean teknologian teollisuuden aikaan.
-
Neuvostoliitto romahti vuonna 1991, mikä tiesi Suomen ja Neuvostoliiton välisen bilateraalisen kaupan loppua. Syntyi paljon konkursseja, ja työttömyys sekä pankkien ongelmat räjähtivät kasvuun.
-
Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995. Samana vuonna Suomi myös voitti ensimmäistä kertaa historiassa jääkiekon MM-kultaa, ja tällä oli suuri symbolinen ja konkreettinen vaikutus kansalaisten tulevaisuudenuskoon.
-
Kansainvälisen IT-kuplan puhkeaminen ja kansainvälisen talouden epävarmuus johtivat Suomessa lyhytaikaiseen taantumaan.
-
Kansainvälinen finanssikriisi vaikutti voimakkaasti myös Suomen talouteen
-
Venäjän hyökkääminen Ukrainan Krimille johtaa EU:n ja Venäjän välisiin pakotteisiin, vienti ei vedä kuten ennen.