-
-
-
-
Sisäiset kapinaliikkeet eivät siltikään laantuneet
-
Guomindangin joukot piirittivät kommunistien tukialuetta
-
Piirityksen seurauksena kommunistit aloittivat "pitkän marssin" kohti pohjoista
-
Yli vuoden kestänyt, tuhansien kilometrien pituisen vaelluksen "pitkän marssin" aikana kommunistien johtajaksi nousi Mao Zedong
-
Japani aloitti täysimittaisen sodan, miehitti Kiinan pohjoisosat sekä koko rannikko alueen
-
Jiang Jieshin hallitus pakeni Manner-Kiinasta Taiwanin saarelle. Taiwanin saarelle rakennettiin oma valtio nimeltä Kiinan tasavalta. Se liittyi Yhdysvaltojen leiriin.
-
Kiina alkoi hakeutua Neuvostoliiton leiriin, vaikka Stalinin ja Maon välit eivät olleet lämpimät. Kun Kiina alkoi pyrkiä Aasiassa alueelliseen johtoasemaan, välit kiristyivät entisestään.
-
Kiina anasti Itä-Turkmenian ja Tiibetin, jota Neuvostoliitto katsoi läpi sormien.
-
Tavoitteena oli Kiinan teollistaminen ja ravinnontuotannon lisääminen. Tuloksena oli teollisuustuotannon kasvu 15%, sekä maataloustuotannon erittäin hidas kasvu.
-
Tavoitteena virkamiesten ja älymystön sosialismia rakentavan kritiikin salliminen. Kuitenkin toisinajattelijat leimattiin oikeistolaisiksi ja teloitettiin.
-
Tavoitteena koko kansan mobilisointi teräksen tuotantoon. Valtaviin kansankommuuneihin keskitettävä maataloustuotanto. Seurauksena Kiinan talous romahti, miljoonia ihmisiä kuoli nälkään sekä Maon vaikutusvalta väheni.
-
Kiinan oma ydinase valmistui käyttökuntoon, joka vahvisti sotilaallista iskukykyä.
-
Tavoitteena oli porvarillisen ajattelun ja kulttuurin kitkeminen opiskelijoiden avulla. Sekä kommunistisen puolueen puhdistaminen Maon vastustajista. Tuloksena Mao ja lähipiirinsä palauttivat valtansa. Lisäksi tuloksena oli yhteiskunnallinen, taloudellinen ja poliittinen kaaos.
-
Kommunistiset suurvallat joutuivat rajakiistojen vuoksi aseelliseen selkkaukseen Mantsuriassa Ussuri-joella.
-
Välirikko Neuvostoliiton kanssa paransi Kiinan suhteita Yhdysvaltojen kanssa. Syynä olis myös se, että presidentti Richard Nixon halusi irtautua kunnialliseen rauhaan Vietnamin sodasta.
-
Kiinan ja Yhdysvaltojen lähentymistä pohjustivat Kiinassa pidetyn amerikkalaisen pöytätennisjoukkueen ystävyysottelut vuonna 1971.
-
Yhdysvaltojen ulkoministeri Henry Kissinger kävi salaa Kiinassa 1971 vuoden lopulla.
-
Presidentti Nixon meni Kiinaan talvella vuonna 1972, joka oli televisioitu laajalti.
-
Vuonna 1976 Maon kuoltua Kiinan johtajaksi nousi Den Xiaoping, joka oli aiemmin ollut epäsuosiossa. Sen seurauksena Kiina avautui länteen, sekä maan talous alkoi kasvamaan voimakkaasti yksityisyritteliäisyyden sallimisen jälkeen. Kommunistipuolue ei luopunut yksinvallastaan.
-
Maon kuoleman jälkeen uudet johtajat muuttivat väestöpolitiikkaa täysin. Johtajat näkivät, ettei maan elintarviketuotanto pystyisi ruokkimaan kasvavaa väestöä. 1979 vuodesta lähtien harjoitettu syntyvyyden säännöstely yksilapsisiin perheisiin toimi hyvin. Kiinalaiseen kulttuuriin iskostunuyt käsitys siitä, että naisen tulisi synnyttää poika, johti tyttölapsien julmaan kohteluun esim. heitteillejättöön erityisesti maaseudulla.
-
Kiina on kohdellut toisinajattelijoita sekä oppositiota julmasti. Esim. ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Kiinan väkivaltaista ihmisoikeuspolitiikkaa. Vuonna 1989 kesäkuussa satoja mieltään osoittavia opiskelijoita sai surmansa Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä. Kiina kovensi otteitaan Tiibetissä ja tehosti toimimaan kansallisia vähemmistöjä vastaan, erityisesti uskonnollista Falun Gong- järjestöä sekä Xinjiangin maakunnan islaminuskoisia uiguureja vastaan.
-
Kiinan ja Venäjän suhteet ovat parantumaan päin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
-
Kiina on uudistanut asejärjestelmiään ja tehnyt miehitettyjä avaruuslentoja. Se on myös jatkanut ydinkokeitaan.
-
Viime vuosikymmenten aikana Kiinan sekä Yhdysvaltojen suhteet ovat parantuneet. Suhteita heikensi mm. vakoilukoneskandaali vuonna 2001.
-
Vuonna 2008 kesällä Kiina järjesti Pekingissä olympialaiset. Se ei ole ensimmäinen suurvalta, joka haluaa näyttää mahtinsa urheilun avulla.
-
Vuodesta 2013 lähtien Xi Jinping on ollut Kiinan presidentti.
-
Kiinalaisia oli vuonna 2015 1,4 miljardia syntyvyyden säännöstelystä huolimatta.
-
Yhden lapsen politiikasta luovuttiin lokakuussa 2015.
-
Kiina otti käyttöön kahden lapsen politiikan. Siinä naisia kannustetaan pysymään kotona.
-
Kiina ottaa käyttöön sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän. Siinä jokaiselle kansalaiselle lasketaan pisteluku tietotekniikanavulla. Pisteluku määräytyy sen perusteella, kuinka hyvin on noudattanut sosiaalisia normeja.