Kiina maailmanpolitiikassa

  • Keisarillinen dynastia oli kukistunut

  • Kiinasta oli tullut tasavalta

  • Guomindang-puolue yritti yhdistää Kiinan

  • Japani tunkeutui Mantsuriaan

    Sisäiset kapinaliikkeet eivät siltikään laantuneet
  • Guomindangin joukot

    Guomindangin joukot piirittivät kommunistien tukialuetta
  • "Pitkä marssi"

    Piirityksen seurauksena kommunistit aloittivat "pitkän marssin" kohti pohjoista
  • Mao Zedong johtajaksi

    Yli vuoden kestänyt, tuhansien kilometrien pituisen vaelluksen "pitkän marssin" aikana kommunistien johtajaksi nousi Mao Zedong
  • Japani aloittaa sodan

    Japani aloitti täysimittaisen sodan, miehitti Kiinan pohjoisosat sekä koko rannikko alueen
  • Jiang Jieshin hallitus pakenee

    Jiang Jieshin hallitus pakeni Manner-Kiinasta Taiwanin saarelle. Taiwanin saarelle rakennettiin oma valtio nimeltä Kiinan tasavalta. Se liittyi Yhdysvaltojen leiriin.
  • Kiina hakeutuu Neuvostoliiton leiriin

    Kiina alkoi hakeutua Neuvostoliiton leiriin, vaikka Stalinin ja Maon välit eivät olleet lämpimät. Kun Kiina alkoi pyrkiä Aasiassa alueelliseen johtoasemaan, välit kiristyivät entisestään.
  • Tiibetin ja Itä-Turkmenian anastus

    Kiina anasti Itä-Turkmenian ja Tiibetin, jota Neuvostoliitto katsoi läpi sormien.
  • Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma 1953-57

    Tavoitteena oli Kiinan teollistaminen ja ravinnontuotannon lisääminen. Tuloksena oli teollisuustuotannon kasvu 15%, sekä maataloustuotannon erittäin hidas kasvu.
  • Satojen kukkien kampanja 1956-57

    Tavoitteena virkamiesten ja älymystön sosialismia rakentavan kritiikin salliminen. Kuitenkin toisinajattelijat leimattiin oikeistolaisiksi ja teloitettiin.
  • Suuri harppaus 1958-62

    Tavoitteena koko kansan mobilisointi teräksen tuotantoon. Valtaviin kansankommuuneihin keskitettävä maataloustuotanto. Seurauksena Kiinan talous romahti, miljoonia ihmisiä kuoli nälkään sekä Maon vaikutusvalta väheni.
  • Kiinan ydinase

    Kiinan oma ydinase valmistui käyttökuntoon, joka vahvisti sotilaallista iskukykyä.
  • Kulttuurivallankumou 1966-69 (1976)

    Tavoitteena oli porvarillisen ajattelun ja kulttuurin kitkeminen opiskelijoiden avulla. Sekä kommunistisen puolueen puhdistaminen Maon vastustajista. Tuloksena Mao ja lähipiirinsä palauttivat valtansa. Lisäksi tuloksena oli yhteiskunnallinen, taloudellinen ja poliittinen kaaos.
  • Aseellinen selkkaus Mantsuriassa Ussuri-joella

    Kommunistiset suurvallat joutuivat rajakiistojen vuoksi aseelliseen selkkaukseen Mantsuriassa Ussuri-joella.
  • Välirikko Neuvostoliiton kanssa

    Välirikko Neuvostoliiton kanssa paransi Kiinan suhteita Yhdysvaltojen kanssa. Syynä olis myös se, että presidentti Richard Nixon halusi irtautua kunnialliseen rauhaan Vietnamin sodasta.
  • Pingpong-diplomatia

    Kiinan ja Yhdysvaltojen lähentymistä pohjustivat Kiinassa pidetyn amerikkalaisen pöytätennisjoukkueen ystävyysottelut vuonna 1971.
  • Henry Kissinger salaa Kiinassa

    Yhdysvaltojen ulkoministeri Henry Kissinger kävi salaa Kiinassa 1971 vuoden lopulla.
  • Presidentti Nixonin matka Kiinaan talvella

    Presidentti Nixon meni Kiinaan talvella vuonna 1972, joka oli televisioitu laajalti.
  • Mao kuolee 1976

    Vuonna 1976 Maon kuoltua Kiinan johtajaksi nousi Den Xiaoping, joka oli aiemmin ollut epäsuosiossa. Sen seurauksena Kiina avautui länteen, sekä maan talous alkoi kasvamaan voimakkaasti yksityisyritteliäisyyden sallimisen jälkeen. Kommunistipuolue ei luopunut yksinvallastaan.
  • Syntyvyyden säännöstely

    Maon kuoleman jälkeen uudet johtajat muuttivat väestöpolitiikkaa täysin. Johtajat näkivät, ettei maan elintarviketuotanto pystyisi ruokkimaan kasvavaa väestöä. 1979 vuodesta lähtien harjoitettu syntyvyyden säännöstely yksilapsisiin perheisiin toimi hyvin. Kiinalaiseen kulttuuriin iskostunuyt käsitys siitä, että naisen tulisi synnyttää poika, johti tyttölapsien julmaan kohteluun esim. heitteillejättöön erityisesti maaseudulla.
  • Taivaallisen rauhan aukio

    Kiina on kohdellut toisinajattelijoita sekä oppositiota julmasti. Esim. ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Kiinan väkivaltaista ihmisoikeuspolitiikkaa. Vuonna 1989 kesäkuussa satoja mieltään osoittavia opiskelijoita sai surmansa Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä. Kiina kovensi otteitaan Tiibetissä ja tehosti toimimaan kansallisia vähemmistöjä vastaan, erityisesti uskonnollista Falun Gong- järjestöä sekä Xinjiangin maakunnan islaminuskoisia uiguureja vastaan.
  • Kiinan ja Venäjän suhteet paranemaan päin

    Kiinan ja Venäjän suhteet ovat parantumaan päin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
  • Kiina on kohottanut profiiliaan suurvaltana 2000-luvulla

    Kiina on uudistanut asejärjestelmiään ja tehnyt miehitettyjä avaruuslentoja. Se on myös jatkanut ydinkokeitaan.
  • Kiinan ja Yhdysvaltojen välit parantuneet

    Viime vuosikymmenten aikana Kiinan sekä Yhdysvaltojen suhteet ovat parantuneet. Suhteita heikensi mm. vakoilukoneskandaali vuonna 2001.
  • Pekingin olympiakisat

    Vuonna 2008 kesällä Kiina järjesti Pekingissä olympialaiset. Se ei ole ensimmäinen suurvalta, joka haluaa näyttää mahtinsa urheilun avulla.
  • Xi Jinping

    Vuodesta 2013 lähtien Xi Jinping on ollut Kiinan presidentti.
  • Kiinalaisia 1,4 miljardia vuonna 2015

    Kiinalaisia oli vuonna 2015 1,4 miljardia syntyvyyden säännöstelystä huolimatta.
  • Yhden lapsen politiikasta luopuminen.

    Yhden lapsen politiikasta luovuttiin lokakuussa 2015.
  • Kahden lapsen politiikka

    Kiina otti käyttöön kahden lapsen politiikan. Siinä naisia kannustetaan pysymään kotona.
  • Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä

    Kiina ottaa käyttöön sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän. Siinä jokaiselle kansalaiselle lasketaan pisteluku tietotekniikanavulla. Pisteluku määräytyy sen perusteella, kuinka hyvin on noudattanut sosiaalisia normeja.