-
Autonomian myötä Suomi saa oman hallinnon ja saa säilyttää esimerkiksi Ruotsin vallan aikaiset lait ja säätyjaon. Autonomian aikana Suomen sisäinen hallinto ja talous kehittyy.
Väkiluku kasvaa ja muuttoliike kaupunkeihin kasvaa. Maatalous on yhä pääelinkeino, mutta sekin kehittyy ja rinnalle alkaa syntyä teollisuutta.
1860-luvulla edistysmielinen keisari Aleksanteri II tekee uudistuksia niin Venäjällä kuin Suomen suuriruhtinaskunnassakin.
1800-luku on myös kansallisen heräämisen aikaa. -
Venäläistäminen alkaa ympäri keisarikuntaa nationalismin ja Euroopan muuttuneen valtatasapainon seuraksena. Suomen postilaitos liitetään Venäjän postiin ja oma postimerkki menetetään.
-
Ensimmäinen sortokausi alkaa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin johdolla. Keisari Nikolai I antaa Helmikuun manifestin, joka suomalaisten mielestä rikkoo Aleksanteri I:n antamaa autonomiaa. Manifestin mukaan koko valtakuntaa koskevat lait säädetään Venäjällä, eikä Suomi voi estää niiden käyttöönottoa omalla alueellaan. Suomi vastustaa venäläistämistoimia esim. adresseilla ja myös terrorilla.
-
Helmikuun manifestin seurauksena annetaan asevelvollisuuslaki, jonka perusteella suomalaisten olisi tullut suorittaa asevelvollisuutensa Venäjän armeijassa. Monet suomalaiset kieltäytyivät kutsunnoista ja lopulta suomalaiset vapautettiin asevelvollisuudesta sotilasmiljoonia vastaan.
-
Koko Venäjän keisarikunnassa kuohuu ja alkaa suurlakko, joka ulottuu myös Suomeen. Suomessa vaaditaan venäläistämistoimien lopettamista ja esimerkiksi yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Painostuksen alla keisari Nikolai I taipuu ja sortotoimet lopetetaan.
-
Suomessa tehdään eduskuntauudistus ja käyttöön tulee yksikamarinen eduskunta ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Ensimmäisenä maailmassa myös naisilla on oikeus asettua ehdolle ja ensimmäiseen eduskuntaan valitaan 19 naista. Eduskuntauudistus laajentaa äänioikeuden myös säätyjen ulkopuolelle.
-
Venäjän hallitukselle valtuudet tarkistaa kaikki Suomea koskevat asiat, ennen kuin ministerivaltiosihteeri esitteli ne keisarille
-
Jo aiemmin päätetty yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö astui voimaan. Kaikki Suomea koskevat lait valmisteltiin Venäjällä ministerineuvostossa ja säädettiin duumassa. Suomen tuli lähettää duumaan oma edustaja.
-
Venäläisille täydet kansalaisoikeudet Suomessa ja pääsy korkeimpiin virkoihin.
-
Suunniteltu täydellinen venäläistämisohjelma ei toteudu ensimmäisen maailmansodan takia.
-
Keisari pakotettiin luopumaan kruunusta ja maa julistettiin tasavallaksi. Valtaan nousi Kerenskin johtama väliaikainen hallitus.
-
Venäjän väliaikainen hallitus peruu venäläistämisetoimet. Suomeen nimitetään uusi hallitus, jossa sekä porvarillisia puolueita että sosiaalidemokraatit. Tilanne johtaa Suomessa hämmennykseen: kuka keisarille kuulunutta valtaa käyttää?
-
Eduskunnan sosialistienemmistö ajaa läpi valtalain, joka tekee eduskunnasta korkeimman vallan käyttäjän Suomessa. Kerenskin väliaikainen hallitus hajottaa eduskunnan.
-
Syksyllä 1917 yhteiskunnallinen epätasa-arvo, pettymys demokratiaan sekä puute ja nälkä aiheuttaa levottomuuksia.
-
Kansalaisten tyytymättömyys johtaa bolsevikkien suosion kasvuun Venäjällä. Marraskuussa he syöksevät Leninin johdolla Kerenskin hallituksen vallasta,
-
Porvarienemmistöinen eduskunta julistautuu Suomen korkeimman vallan hallitsijaksi ja nimittävät maahan uuden hallituksen.
-
-
-
