-
-Tertullianus (isä,poika, pyhä henki)
-Origenes -
ei aktiivista kristittinuskonharjoittajien etsintää,katuvat armahdetaan, ei nimettömiä ilmiantoja. -Trajanus oli suosittu, sotaisa keisari, jonka aikana Rooman valtakunta oli laajimmillaan. Trajanus valloitti Daakian ja liitti Mesopotamian lyhyeksi aikaa valtakuntaan.
-
Valtakunnalliset vainot olivat v-250-311
-Decius : johtajien vainot, uhraustodistus (libellium)
- Diolectianus : Ankarin vainokausi -
300 luvulle tultaessa seurakuntia oli joka puolella Rooman valtakuntaa.
Syyt kristinuskon leviämiseen mm :
- kreikan kieli yleiskielenä
-hyvät kulkuyhteydet
-suvaitsevainen kulttuuri
-vanhan uskonnon rappio
-pax Romana (rauhan aikaa) -
Katsotaan olevan sama kirkko, jonka Jeesus ja apostolit perustivat ja joka toimi Rooman valtionkirkkona
-Traditio & Raamattu
-Mystiikka,laulu
-Liturgia,Vigilia
-Ikonit,suitsutus,tuohukset
-luostarit,pyhät esikuvina
-jumalallistumisoppi
-Konstantinopolin patriarkka arvostetuin
-ei keskushallintoa(itsenäiset kirkot)'
-Itä-Euroopassa, Kreikassa, ( väh. 250 milj. jäsentä.) -
- Kristityille uskonnonvapaus -Valtion tuki kirkolle (verovaroja) -sunnuntai vapaapäiväksi
-
- pyhä Pietari sai valtansa Jeesukselta (paaviuden perustelu)
- Gregorius Suuri (590-604)(Bysantin keisarin ylivallan tunnustaminen)
- Kaarle Suuren aikaan frankkien ja kirkon liitto vahvistui (lännessä yksi hallitsija ja yksi uskonto)
-
Alkanut jo antiikin ajalla, mutta jatkui kansainvaellusten jälkeen,jolloin germaanit käännytettiin
-Suomikin käännytettiin (rauhanomaisesti)
-Islamin nousu 600 luvulla hidasti leviämistä -
-
Viimeinen keisari syrjäytettiin. Rooman valtakunnan yhdistämisyritykset Itä-Rooman johdolla päättyivät islamin nousuun 600-luvulla.
-
Reagoi maallistumiseen,vainoihin ja sotiin
- Benedictus Nursialainen ( Läntisen kristillisen luostarilaitoksen isä)
- Ora et labora (rukoile ja tee työtä)
-Clunyn uudistusliike 900- luvulla--> sen myötä valtaa ja vaurautta luostareille, myös hengellinen uudistus
- Kerjäläisveljestöt 1200-luku ( dominikaanit ja fransiskaanit) Kerjäläisjärjestöjä, jotka kielsivät jäseniltään paitsi yksityisomistuksen myös kollektiivisen omistuksen -
Poliittiset syyt
- Rooman valtakunnan jakautuminen vuonna 395 Itä- ja Länsi-Roomaksi vaikeutti yhtenäisen kirkon toimintaa LÄNNESSÄ
- itsenäinen hallitsijoista riippumaton paavi IDÄSSÄ- keisari kirkon johtaja (ns. kesaropapismi )
- latinan kieli
- käytännöllisyys,toiminnallisuus IDÄSSÄ- kreikan kieli
- mystiikka, mietiskely, askeesi
- koko kristikunnan johtajuutta vaativa paavi
- papit selibaatissa
- ehtoollisleipä happamat
-
Ensimmäinen ristiretki oli vuosina 1095–1099 käyty sotilaallinen konflikti kristittyjen ja muslimien välillä. Ristiretki alkoi, kun paavi Urbanus II onnistui saarnoillaan vakuuttamaan joitakin maallisia hallitsijoita Pyhän maan uhatusta asemasta. Ensimmäinen ristiretki koostui oikeastaan kahdesta retkestä. Tavallisten talonpoikien joukko lähti matkaan vuoden 1096 keväällä puoli vuotta ennen varsinaista ristiretkiarmeijaa. Kansan ristiretkeksi kutsuttu tapahtuma päättyi lähes kaikkien talonpoiki
-
Toinen ristiretki oli vuosina 1147–1149 käyty aseellinen konflikti kristittyjen ja muslimien välillä. Syyn ristiretken aloittamiselle antoi Imad ad-Din Zengin Edessan kreivikunnan valloitus vuoden 1144 joulupäivän jälkeen. Kreivikunta oli Lähi-idän ensimmäinen ristiretkivaltio ja erityisen tärkeä kristityille, koska se toimi hyvänä suojana Jerusalemin kuningaskunnalle. Roomalaiskatolisen kirkon paavina ollut Eugenius III pyysi apua Ranskan kuninkaalta Ludvig VII:ltä ja sai Bernhard Clairvauxlais
-
Hänen tarkoituksenaan oli ajaa kristityt pois palestiinasta.
-
Kolmannen ristiretken yrityksenä oli vapauttaa Pyhä maa Saladinilta,joka oli valloittanut Jerusalemin. Tammikuussa 1192 Rikhard oli valmis hyökkäykseen Jerusalemiin, mutta Saladin vahvisti armeijaansa ja linnoitti kaupungin. Rikhard saavutti kahdesti näköetäisyyden kaupunkiin, mutta Saladinin joukot löivät hänet takaisin. Seuraavaksi Saladin yritti valloittaa takaisin Jaffan, mutta Rikhardin pienempi armeija voitti hänet 31. heinäkuuta.
- syyskuuta 1192 Rikhard ja Saladin sopivat kolmen vuode
-
Näillä tarkoitetaan paavin alaisia ortodokseja.
- Moskovasta uusi keskus (kolmas rooma) -
Tämä vaikutti bysantin romahtamiseen.
-
-
-
Taustatekijät ja syyt + seuraukset
- kansallisvaltiot ja katolisen kirkon aseman muutos
-kirjapainotaito
-katolisen kirkon yleinen "rappio"
-Kirkon kritiikki (humanistit ja Jan Hus)
-Anekauppa
-Martti Lutherin persoona
-Wittenbergissä reformaatio yltyi radikaaliksi liikkeeksi
-Hallitsijat käyttivät reformaatiota omiin tarkoitusperiinsä
-Protestanttinen asema vahvistui -
Tällöin maailman kuva muuttui.
- Kirkkoja arvosteltiin mm. Wycliff, Jan Hus
-renessanssi
-kirjapainotaito
-humanismi: paluu lähteille
-löytöretket -
-Nousi paavin valtaa vastaa 1500-luvulla--> johti uuden kirkkokunnan syntyyn
-
Anglikaanisen valtionkirkon oppi kiteytettiin 1562 uskonkappaleissa, joita kutsutaan 39 artiklaksi
-
1600-luvun lopulla syntyi puhdasoppisuuden vastapainoksi pietismi.Siinä painotettiin yksilön uskonnollista vapautta. Pidetään reformaation jälkeisen ajan merkittävimpänä uudistusliikkeenä.
- Alkunsa pietismi sai Saksan Frankfurt am Mainista.
-Perustajana Philipp Jakob Spener, hänen mukaansa opin korostamista tärkeämpää oli henkilökohtainen ja elävä usko.
-konventikkelit(seurat)
-pietisti alunperin pilkkanimi (tekopyhä ihminen)
-Papisto koulutettava uudestaan, teologista opetusta uudenlaiseksi -
1600-lukua kutsutaan puhdasoppisuuden ajaksi, koska kirkot vaalivat oppejaan tarkasti. Luterilaiset, anglikaanit ja reformoidut kirjoittivat kukin oman tunnustuskirjansa, joissa oli kiteytettynä opin ja uskon pääkohdat.
Tämän ihanteet näkyi selvästi 1600-luvun puolivälin väitöskirjoissa, joiden tarkoituksen oli saattaa toisen tunnustuskunnan oppi naurunalaiseksi. Opetettiin, että vain oman tunnustuskunnan opit ovat oikeita, kaikki muut vääriä. 1600-luvun sotia kutsutaan uskonsodiksi. -
-Järkeä korostava ajattelutapa
-Valistusfilosofia syntyi Ranskassa ja Englannissa.
-Filosofien ihanteena tilanne, jossa sosiaalinen nousu ja arvostus perustuisivat yksinomaan yksilön kykyihin ja ahkeruuteen.
-Puolustivat ajatuksenvapautta ja valmiiden totuuksien kieltäminen.
-Ihminen luonnostaan hyvä ja kyky tehdä hyvää. -
-Perinteiden pohjalta herätysliikkeitä
-Maailmanlopun odotus kuului pietismiin
-Saksalaisesta Hallen kaupungista pietismin keskus
-Perustetun orpokodin (August Hermann Francken) yhteyteen myös koulu
-Vähitellen levisi Baltiaan, Venäjälle ja Ruotsiin -
-tarkoittaa eri kristillisten kirkkojen ja tunnustuskuntien yhteistyötä ja pyrkimyksiä läheisempään yhteyteen
-
Pitkät työäpäivät, huonot työolosuhteet ja slummit haastoivat kirkkoja toimimaan. Uudet protestanttiset kirkot ( metodismi ja Pelastusarmeija (yhdisti hengellisen sanoman sosiaaliseen työhön) v. 1878) panostivat sosiaaliseen työhön. (sen ansiosta ei syntynyt kuilua kristinuskon ja työväenliikkeen välille. )
Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa :)
-Sisälähtetys alkoi vähitellen kiinnostaa myös suuria kirkkokuntia. -
Modernisaatiolla tarkoitetaan yhteiskunnan muuttumista nykyisen länsimaisen yhteiskunnan kaltaiseksi. Se alkoi teollistumisesta, ja siihen kuuluu
-kaupungistuminen
-yhteiskunnan alojen eriytyminen,
-tieteen ja tekniikan arvostuksen kasvu,
-kansalaisten koulutustason nousu,
-osallistuminen politiikkaan,
-pidentynyt elinikä sekä
-alentunut syntyvyys.
Yksilön ajattelutavat muuttuivat individualistisemmaksi.
1864 Paavi Pius IX tuomitsi uudenajan ilmiöt. -
Maatalousyhteiskunnassa muutokset hitaita mm
-Talonpoikaisyhteisössä vallitsi patriarkaalinen perhejärjestelmä (isännän valta)
-Säätyjärjestelmä
-Ravinto,hygienia ja lääkintä parantui ja sen myötä väkiluku kasvoi 1800-luvulla. --> tämä loi edellytykset teollistumiselle, alkoi 1700-luvun loppupuolella englannissa.
-Tavoitteena mahdollisimma tuottava ja tehokas työnteko
- Kaupungistuminen alkoi
- Osallistuminen kirkon tapahtumiin alkoi vähentyä
-kansanliikkeet, puolueet,harrastustoiminta alkoi -
Sääty-yhteiskunnasta siirryttiin kansalaisyhteiskuntaan. (tähän johti keskiluokan vahvistuminen ja uusien aatteiden arvostelu perinteistä valtajärjestelmää kohtaan.)
-Herätysliikkeet ( jotkin herätyksen saaneet uhkasivat isännän valtaa perheessä ja papiston valtaa seurakunnassa)
-Työväenliike (Karl Marx) työläiset tulisivat luomaan kommunistisen,luokattoman yhteiskunnan aseellisen vallankumouksen avulla. (ateistinen teoria) "uskonto on kansan oopiumi", huume, jolla ei jatkossa käyttöä. -
-
-kirkko vaurastui ja maallistui
-kulttuuri kristillistyi
-vaikutuksia lakiin,tieteeseen, taiteisiin,kouluun,terveydenhuoltoo jne.. -
Clunyn uudistusliike paransi paavin asemaa
- Gregorius VII
- "Rooman kirkko ei voi erehtyä"
