Kirkko ja kommunismi

Mitä on kommunismi?

Oct 21, 1842

Kommunismi on sosiaalis-taloudellinen tai poliittinen järjestelmä, joka ajaa luokatonta, tasa-arvoista ja yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntamallia. Yleensä kommunismin kannattajat olivat myös ateisteja eli eivät uskoneet jumaliin.

Kommunismin ideoija Karl Marx arvioi uskontoja

Dec 26, 1843

Marxin mukaan uskonnossa on kyse yhteisön virheellisestä tajunnasta. Vuodenvaihteessa 1843–1844 Karl Marx arvioi uskontoa muun muassa seuraavasti: "Uskonnollinen kurjuus on yhtäältä todellisen kurjuuden ilmaus ja toisaalta vastalause tätä todellista kurjuutta kohtaan. Uskonto on ahdistetun luontokappaleen huokaus, sydämettömän maailman sydän aivan kuten se on hengettömien olosuhteiden henki. Se on kansan oopiumia."

Venäjän kirkon uudistusten kokous + lokakuun vallankumous

Oct 13, 1917

Uudistusten kokous oli menossa kunnes lokakuun vallankumous keskeytti sen. Seurauksena Lenin ja kommunistiset bolsevikit nousivat Venäjän johtoon. Alkoi aika joka oli raskas kirkolle sekä kansalle. Karl Marxin mukaan uskonto oli vallanpitäjien tapa pitää kansa kurissa. Tämän takia, kommunistien noustua valtaan, kaikki uskonnot kokivat vainoja.

Vallankumouksen jälkeinen aika

Jan 1, 1918

Heti vallankumouksen jälkeen kirkkoa ei järjestelmällisesti vainottu. Vuosien 1918-21 sisällissodassa kirkolta otettiin omaisuutta pois ja pyrittiin estämään sen poliittinen toiminta.

Neuvostoliitto syntyy

Dec 30, 1922

Kommunistiset bolsevikit johtajina

Ensimmäiset vainot alkavat + "elävä kirkko"-liike

Jan 23, 1923

Vainot alkoivat vuosina 1922-23,kun bolsevikkipuolueen johtaja Lev Trotski otti yhteen kirkon kanssa. Juuri syntyneeltä Neuvostoliitolta oli rahat lopussa ja kirkon omaisuus alkoi kiehtoa sitä. Kirkon omaisuuden riistäminen johti pappien vastustukseen ja heidän pidättämiseensä. Tällöin syntyi myös niin kutsuttu ”Elävä kirkko” -liike, joka koostui nuorista radikaaleista, jotka mielistelivät kommunistien linjaa. He nakersivat kirkkoa sisältä päin ja aiheuttivat hajaannusta kirkoissa.

Kirkkojen ja luostareiden sulku

Jan 1, 1924

Useita kirkkoja ja luostareita suljettiin ja niitä muutettiin muun muassa varastoiksi ja vapaa-ajan tiloiksi. Syrjäisistä luostareista tuli keskitysleirejä, joissa muiden vankien ohella oli ja kuoli myös paljon kirkon työntekijöitä.

Kirkkoja vainotaan toisen kerran Stalinin toimesta

Sep 23, 1930

Maassa toimeenpantiin maatalouden pakkokollektivisointi, jossa maa otettiin pois kulakeilta. Kirkon suurimpia tukijoita NL:ssa olivat aateliset talonpojat eli kulakit. Koska kommunistinen aate NL:ssa hyökkäsi erityisesti aatelisia vastaan, kulakit joutuivat vangituiksi ja heidän maansa riistettiin. Samalla myös kirkko sai osansa vihasta, koska se miellettiin kulakkien tukijoiksi. vainojen seurauksena mm. Moskovan yksi suurimmista kirkoista,Kristus Vapahtajan kirkko räjäytettiin.

Toinen maailman sota.

Sep 23, 1941

Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon koska kirkko oli perinteisesti tukenut isänmaata ja kansaa, se avusti valtiota sodassa. Vainot lievenivät sen ansiosta.

Kirkko joutuu valtion ulkopolitiikan välikappaleeksi

Sep 23, 1950

Valitut papiston jäsenet joutuivat todistelemaan valheellisesti ulkomailla, että Neuvostoliitossa ei vainottu ketään uskonnon takia.

Stalinin kuolema.

Sep 23, 1953

Stalinin kuoleman jälkeen kirkon olot paranivat hieman mutta vain hetkellisesti. Nikita Hrustsov Stalinin seuraajaksi.

Hruštšov aloittaa kolmannet vainot (1959-1964)

Sep 23, 1959

Hrustsovin vainot olivat paremmin organisoituja ja sisälsivät paljon kirkon vastaista propagandaa.Luostareiden ja kirkkojen oloja kiristettiin.Näiden vainojen alussa NL:ssä toimi 20 000 kirkkoa, mutta vuonna 1965 enää 8 000. Samaan vuoteen mennessä luostareidenkin määrä oli vähentynyt. 90:stä vain 17:sta oli jäljellä.

Neuvostoliiton ihmisoikeusloukkaukset

Oct 21, 1970

Ihmisoikeusloukkauksia vastaan nousi paljon mielenilmauksia ja myös kirkkoa arvosteltiin, koska se ei asettunut kansan puolelle.

Kirkkojen olojen paraneminen ja vainojen loppu

Oct 21, 1980

Olot parantuivat vasta, kun Politbyroon eli leniniläisten kommunististen puolueiden korkeimman toimeenpanevan elimen jäsen Mihail Gorbatsov lopetti kirkon vainot 1980-luvulla. Kirkkoja ja luostareita palautettiin takaisin.

Neuvostoliiton hajoaminen

Dec 26, 1991

Neuvostoliiton hajoaminen johti kirkon vapautumiseen. Omaisuutta palautettiin ja rakennettiin paljon, mm. aiemmin räjäytetty, Moskovassa sijaitseva Kristus Vapahtajan kirkko rakennettiin uudelleen.

Venäjän kirkko vähitellen nousee merkittäväksi vaikuttajaksi ortodoksisessa maailmassa

Jan 1, 2000

Ongelmia on silti paljon. Suurimpina niistä ovat olleet kirkon sisäinen yhteistyön puute ja vähäinen teologinen koulutus. Omaisuuden palautukset ja kirkkojen entisöinnit ovat kuitenkin jatkuneet. Kirkolla on ollut näkyvä ensiarvoinen rooli uudessa valtiossa.Moskovan silloinen patriarkka Aleksei II oli näkyvästi mukana sekä ensimmäisen presidentin, Jeltsinin, että hänen seuraajansa Putinin virkaanastujaisissa.

Venäjän vainoja paenneet perustavat oman kirkon Venäjän ulkopuolelle

Dec 1, 2001

Kirkko on nimeltään ROCOR = Russian Orthodox Church Outside of Russia (Venäjän kirkko Venäjän ulkopuolella). Vainoja paenneiden takia ortodoksinen kirkko levittäytyikin alueille, jotka eivät olleet sille perinteisiä, kuten Ranskaan ja Yhdysvaltoihin.

Uskonnon uudelleen elävöityminen

Jan 1, 2004

1900-luku oli Venäjän kirkolle raskasta vainojen ja marttyyrien aikaa. Kirkkoja tärveltiin ja kymmeniätuhansia pappeja, piispoja, munkkeja ja nunnia kuoli vainoissa. Uskonnon harjoittamisen vaikeus näkyy vieläkin Venäjän kirkon syvänä henkisenä kriisinä, mutta kirkon uudelleen elävöityminen on alkanut, kun se taas saa toimia vapaasti.