-
Kommunismi on sosiaalis-taloudellinen tai poliittinen järjestelmä, joka ajaa luokatonta, tasa-arvoista ja yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntamallia. Yleensä kommunismin kannattajat olivat myös ateisteja eli eivät uskoneet jumaliin.
-
Marxin mukaan uskonnossa on kyse yhteisön virheellisestä tajunnasta. Vuodenvaihteessa 1843–1844 Karl Marx arvioi uskontoa muun muassa seuraavasti: "Uskonnollinen kurjuus on yhtäältä todellisen kurjuuden ilmaus ja toisaalta vastalause tätä todellista kurjuutta kohtaan. Uskonto on ahdistetun luontokappaleen huokaus, sydämettömän maailman sydän aivan kuten se on hengettömien olosuhteiden henki. Se on kansan oopiumia."
-
Uudistusten kokous oli menossa kunnes lokakuun vallankumous keskeytti sen. Seurauksena Lenin ja kommunistiset bolsevikit nousivat Venäjän johtoon. Alkoi aika joka oli raskas kirkolle sekä kansalle. Karl Marxin mukaan uskonto oli vallanpitäjien tapa pitää kansa kurissa. Tämän takia, kommunistien noustua valtaan, kaikki uskonnot kokivat vainoja.
-
Heti vallankumouksen jälkeen kirkkoa ei järjestelmällisesti vainottu. Vuosien 1918-21 sisällissodassa kirkolta otettiin omaisuutta pois ja pyrittiin estämään sen poliittinen toiminta.
-
Kommunistiset bolsevikit johtajina
-
Vainot alkoivat vuosina 1922-23,kun bolsevikkipuolueen johtaja Lev Trotski otti yhteen kirkon kanssa. Juuri syntyneeltä Neuvostoliitolta oli rahat lopussa ja kirkon omaisuus alkoi kiehtoa sitä. Kirkon omaisuuden riistäminen johti pappien vastustukseen ja heidän pidättämiseensä. Tällöin syntyi myös niin kutsuttu ”Elävä kirkko” -liike, joka koostui nuorista radikaaleista, jotka mielistelivät kommunistien linjaa. He nakersivat kirkkoa sisältä päin ja aiheuttivat hajaannusta kirkoissa.
-
Useita kirkkoja ja luostareita suljettiin ja niitä muutettiin muun muassa varastoiksi ja vapaa-ajan tiloiksi. Syrjäisistä luostareista tuli keskitysleirejä, joissa muiden vankien ohella oli ja kuoli myös paljon kirkon työntekijöitä.
-
Maassa toimeenpantiin maatalouden pakkokollektivisointi, jossa maa otettiin pois kulakeilta. Kirkon suurimpia tukijoita NL:ssa olivat aateliset talonpojat eli kulakit. Koska kommunistinen aate NL:ssa hyökkäsi erityisesti aatelisia vastaan, kulakit joutuivat vangituiksi ja heidän maansa riistettiin. Samalla myös kirkko sai osansa vihasta, koska se miellettiin kulakkien tukijoiksi. vainojen seurauksena mm. Moskovan yksi suurimmista kirkoista,Kristus Vapahtajan kirkko räjäytettiin.
-
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon koska kirkko oli perinteisesti tukenut isänmaata ja kansaa, se avusti valtiota sodassa. Vainot lievenivät sen ansiosta.
-
Valitut papiston jäsenet joutuivat todistelemaan valheellisesti ulkomailla, että Neuvostoliitossa ei vainottu ketään uskonnon takia.
-
Stalinin kuoleman jälkeen kirkon olot paranivat hieman mutta vain hetkellisesti. Nikita Hrustsov Stalinin seuraajaksi.
-
Hrustsovin vainot olivat paremmin organisoituja ja sisälsivät paljon kirkon vastaista propagandaa.Luostareiden ja kirkkojen oloja kiristettiin.Näiden vainojen alussa NL:ssä toimi 20 000 kirkkoa, mutta vuonna 1965 enää 8 000. Samaan vuoteen mennessä luostareidenkin määrä oli vähentynyt. 90:stä vain 17:sta oli jäljellä.
-
Ihmisoikeusloukkauksia vastaan nousi paljon mielenilmauksia ja myös kirkkoa arvosteltiin, koska se ei asettunut kansan puolelle.
-
Olot parantuivat vasta, kun Politbyroon eli leniniläisten kommunististen puolueiden korkeimman toimeenpanevan elimen jäsen Mihail Gorbatsov lopetti kirkon vainot 1980-luvulla. Kirkkoja ja luostareita palautettiin takaisin.
-
Neuvostoliiton hajoaminen johti kirkon vapautumiseen. Omaisuutta palautettiin ja rakennettiin paljon, mm. aiemmin räjäytetty, Moskovassa sijaitseva Kristus Vapahtajan kirkko rakennettiin uudelleen.
-
Ongelmia on silti paljon. Suurimpina niistä ovat olleet kirkon sisäinen yhteistyön puute ja vähäinen teologinen koulutus. Omaisuuden palautukset ja kirkkojen entisöinnit ovat kuitenkin jatkuneet. Kirkolla on ollut näkyvä ensiarvoinen rooli uudessa valtiossa.Moskovan silloinen patriarkka Aleksei II oli näkyvästi mukana sekä ensimmäisen presidentin, Jeltsinin, että hänen seuraajansa Putinin virkaanastujaisissa.
-
Kirkko on nimeltään ROCOR = Russian Orthodox Church Outside of Russia (Venäjän kirkko Venäjän ulkopuolella). Vainoja paenneiden takia ortodoksinen kirkko levittäytyikin alueille, jotka eivät olleet sille perinteisiä, kuten Ranskaan ja Yhdysvaltoihin.
-
1900-luku oli Venäjän kirkolle raskasta vainojen ja marttyyrien aikaa. Kirkkoja tärveltiin ja kymmeniätuhansia pappeja, piispoja, munkkeja ja nunnia kuoli vainoissa. Uskonnon harjoittamisen vaikeus näkyy vieläkin Venäjän kirkon syvänä henkisenä kriisinä, mutta kirkon uudelleen elävöityminen on alkanut, kun se taas saa toimia vapaasti.
