-
-
Mesopotamiassa, esihistoriallinen aika päättyi
-
-
Antiikilla tarkoitetaan Välimeren ympärille syntyneitä Kreikan ja Rooman korkeakulttuureja ja niiden väliin sijoittuvaa hellenististä kulttuuria
-
-kaupunkivaltioiden (polis) synty ja kulttuurin nousu.
-
Rooman perustamisesta tasavaltaan siirtymiseen.
-
Kansankokous ja senaatti tekivät tärkeimmät päätökset
-
Loppui Pohjois-Makedonian Aleksanteri Suuren alaisuuteen
-
-Ateenan kukoistus, demokratian ja filosofian kehitys, suurten sotien aika.
-
Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeinen aika, kreikkalaisen kulttuurin leviäminen laajalle.
-
-
Ylin valta keisarilla, alkaa Augustuksesta ja kestää Länsi-Rooman tuhoon
-
Valloitussodat loppuivat
-
-
-
-
-
-
Olot vakiintuivat Rooman tuhon jälkeen, ilmasto lämpeni
-
Kaupankäynti elpyi
-
-
-
-
-
Gutenberg
-
Turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin
-
Kolonialismi ja löytöretket alkavat
-
Espanja ja Portugali jakoivat Euroopan ulkopuolisen alueen keskenään
-
-
uskonnollinen liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon epäkohtia ja toi esiin opillisia erimielisyyksiä. Sen käynnisti Martti Luther, joka julkaisi vuonna 1517 95 teesiä protestoiden anekauppaa ja kirkon käytäntöjä vastaan. Reformaation seurauksena syntyivät protestanttiset kirkot
-
Ruotsin sekaantuminen Venäjän sisäisiin asioihin päättyi ja Venäjä luovutti alueita (Romanovit hallitsijasuvuksi)
-
katolisten ja protestanttien välinen sota, Ruotsi lähti puolustamaan Saksaa
-
-
Päätti 30v sodan, Ruotsi laajimmillaan
-
-
-
Tanska, Puola ja Venäjä halusivat Ruotsilta alueensa takaisin
-
Venäjä miehitti Suomen, kohtelivat suomalaisia raa'asti
-
Suuri Pohjan sota ja isoviha päättyi, Ruotsi menetti kaikki eteläiset Baltian alueet, Inkerinmaan, Karjalan kannaksen ja Käkisalmen läänin eteläosan ja sen suurvalta-aika loppui
-
-
-
-
Yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, ajanjakso, jolloin absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin Ranskassa.
-
Ranskan ja Venäjän liittosopimus, jossa Venäjä lupasi liittyä Iso-Britannian vastaiseen kauppasaartoon. Venäjän tuli painostaa Ruotsikin mukaan.
-
Ruotsi ei suostunut kauppasaartoon, joten Venäjä hyökkäsi ja sai Suomen itselleen
-
Aleksanteri I pyysi säädyt koolle Porvooseen ja julisti suomelle autonomian
-
-
20-Luvun lopulla
-
Konservatiivinen johtaja
-
Uudistusmielisempi
-
-
-
-
-
-
Suomen kielen tuli olla ruotsin kielen kanssa tasa-arvoisessa asemassa
-
Alueiden kokonaisvaltainen alistaminen
-
Pienet saksalaisruhtinaskunnat yhdistyivät Preussin johdolla
-
Kauppaa sai harjoittaa vapaasti
-
-
-
Eurooppalaisten siirtomaavaltojen kokous, tarkoituksena välttää siirtomaakilpailusta aiheutuvia sotia
-
Nähdään ensimmäisenä venäläistämistoimena, Suomen postilaitos lopetettiin
-
Toteutti suurimman osan venäläistämistoimista Suomessa, syöstiin vallasta helmikuun vallankumouksessa
-
Suomen armeija liitettävä Venäjään, lakeja yhteneistättevä ja virkoihin saatav myös venäläisiä
-
-
Kaikki koko Venäjän aluetta koskevat lait säädettävä Venäjällä. Venäjästä ylempien virastojen kieli, sen opetusta lisättiin ja sensuuria kiristettiin
-
-
-
Työväenpuolue vaati Suomessa yleistä ja yhtenäistä äänioikeutta
-
Venäjä hävisi mikä johti maassa kapinointiin
-
-
Lopetti venäläistämistoimet
-
-
-
-
Alkoi kesällä Sarajevon laukauksista, päättyi Keskusvaltojen häviöön
-
Yleinen äänioikeus kuntiin
-
Liittyi ympärysvaltoihin, heidän materiaalinen ylivoima ratkaisevaa
-
Valkoisten ja punaisten välillä, punaiset voittivat
-
Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta, tilalle väliaikainen hallitus
-
Korkein päätäntävalta ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita lukuunottamatta eduskunnalla
-
Leninin johtamat bolsevikit kaappasivat vallan ja hallituksen tilalle tuli Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto
-
-
Eduskunta hyväksyy puolueiden ehdotuksen itsenäistymisestä. 31.12. Venäjä hyväksyi itsenäisyyden
-
Tappiollinen sota johti kapinoihin ja keisari luopui vallasta
-
Vuokraviljelijöille oikeus lunastaa oma tilansa
-
-
-
Karl lykkäsi vastaustaan
-
Ensimmäisen maailmansodan rauha
-
Tarkoituksena ratkaista tulevat riidat rauhanomaisesti
-
Nimitys Saksasta keisarikunnan romahduksen jälkeen ennen natseja
-
-
-
-
-
Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus. Sopimus solmittiin suhteiden luomiseksi ja rajan vahvistamiseksi, sillä Suomen tulkinnan mukaan maiden välillä oli vallinnut sotatila Suomen sisällissodasta alkaen. Suomeen liitettiin Petsamo mutta Itä-Karjalan alueet jäivät Neuvosto-Venäjälle
-
-
Kansainliiton toimesta
-
Tilattomille oikeus lunastaa itselleen maata
-
Työnantajalle enemmän vastuuta ja velvollisuuksia työntekijöitä kohtaan
-
-
-
Saksa, Ranska ja Belgia sopivat rajojensa koskemattomuudesta
-
-
-
Ranska ja USA laativat sopimuksen, jossa sodankäynti kansainvälisten ongelmien ratkaisuna tuomittiin, sopimuksen allekirjoitti lähes 70 valtiota
-
Alkoi Yhdysvalloista, jossa tuotanto ja bruttokansantuote romahti
-
-
Äärioikeistolainen kansanliike, jonka tavoitteena oli estää kommunistien toiminta Suomessa
-
-
-
-
-
Ensimmäiset keskitysleirit perustetaan
-
Hitlerin toimeenpanema puhdistus, jossa surmattiin hänen poliittisia vastustajiaan
-
Keväällä
-
Saksan ja Japanin välillä, tarkoituksena estää kommunismin leviäminen
-
-
Takasi jokaiselle minimitoimeentulon vanhuuden ajaksi
-
-
-
Hitler, Mussolini, Daladier ja Chamberlein paikalla. Kokouksessa hyväksyttiin Tsekkoslovakian sudeettialueiden liittämisestä Saksaan
-
Maaliskuussa
-
-
Saksan ja Neuvostoliiton välillä hyökkäämättömyyssopimus (salaisessa lisäpöytäkirjassa etupiirijako)
-
-
Saksan kansallissosialistit tuhosivat paljon juutalaisten kauppoja ja muuta omaisuutta, Synagogia poltettiin ja juutalaisia vietiin keskitysleireille
-
NL yritti lavastaa Suomen hyökkääjäksi alkavaan talvisotaan
-
-
-
Päätti talvisodan, Suomi menetti Karjalankannaksen, Laatokan, Sallan alueen, Viipurin ja useita Suomenlahden saaria. Hanko piti vuokrata tukikohdaksi
-
-
Huhtikuussa
-
Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon
-
-
USA:n presidentti Rooseveltin ja I-B:n pääministeri Churchillin julistus, jonka mukaan sota oli demokratian ja diktatuurin välistä eivätkä valtiot saaneet sopia erillisrauhaa Saksan kanssa. Kansojen piti myös saada itse päättää hallintomuodosta
-
Suomi nähtiin Saksan liittolaisena ja hyökkääjänä
-
Japani iski USA:n laivastotukikohtaan, koska se oli asettanut sen kauppasaartoon. Iskun jälkeen Saksa julisti USA:lle sodan
-
-
Churchill, Roosevelt ja Stalin kokoontuivat suunnittelemaan rauhaa, siellä päätettiin toisen rintaman avaamisesta Ranskaan
-
-
Neuvotoliiton hyökkäystä ja kommunistien vallankumousta pelättiin Suomessa jatkosodan jälkeen.
-
Länsivaltojen liittoutuneet avasivat uuden rintaman Ranskaan suurella maihinnousulla
-
Taatakseen Saksan ase- ja elintarvikelähetysten jatkumisen oli presidentti Ryti solminut sopimuksen, jossa hän oli antanut henkilökohtaisen vakuutuksen Saksalle siitä, että niin kauan, kuin hän toimii presidenttinä, ei Suomi tulisi tekemään erillisrauhaa.
-
NL vaati voimakkaita toimia saksalaisten häätämiseksi jatkosodan jälkeen, joten suomalaiset tekivät maihinnousun Tornioon saksalaisten selustaan. Saksalaiset hävittivät järjestelmällisesti Lappia vetäytyessään
-
Päätti jatkosodan, ehdot; vuoden 1940 rajat, Porkkala tukikohdaksi, Petsamon luovutus, rahalliset korvaukset, sotarikollisten tuomitseminen, kommunismin salliminen ja armeijan pienentäminen
-
Eri puolille Suomea varastoitiin aseita sissisodan varalle
-
Liittoutuneiden konferenssi, jossa päätettiin alustavasti Saksan kohtalosta ja sen jakamisesta miehitysvyöhykkeisiin. Päätettiin myös kansojen oikeudesta päättää omasta yhteiskuntajärjestyksestään
-
-
-
Saksan riisuminen aseista, natsismin kieltäminen
-
Japani ei ollut suostunut antautumaan, toisaalta kosto Pearl Harborista
-
-
-
-
-
Churchill kuvasi puheessaan ”rautaesiripulla” Euroopan jakautumista demokraattiseen länteen ja kommunistiseen itään.
-
Kylmän sota tarkoittaa kahden ideologian vastakkainasettelua, demokratian ja kommunismin. Vastakkain oli myös kaksi talousjärjestelmää, kapitalistinen markkinatalous ja sosialistinen suunnitelmatalous. Käytännössä se näkyi Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisenä kilpailuna eri aloilla.
-
Toisen maailmansodan rauha
-
Yhdysvaltain ulkopoliittinen doktriini, jonka presidentti Harry S. Truman julisti. Se määritteli Yhdysvaltain tehtäväksi tukea vapaita kansoja kommunismin leviämistä vastaan tarjoamalla poliittista, sotilaallista ja taloudellista apua.
-
Dekolonisaatio alkaa ja leviää myös Afrikkaan 50-60-lukujen aikana
-
Yhdysvaltojen toteuttama ohjelma Länsi-Euroopan elvyyttämieksi antamalla taloudellista tukea toisen maailmansodan jälkeen. Tavoitteena auttaa esim. kaupunkien uudelleenrakentamisessa ja estää kommunismin leviäminen
-
- Suomi sitoutuu puolustamaan omaa aluettaan, jos Saksa tai sen kanssa liitossa oleva maa hyökkää Suomeen tai Suomen kautta Neuvostoliittoon. Tarvittaessa Neuvostoliitto auttaa Suomen puolustamisessa ja tästä avusta sopimuspuolet sopivat keskenään.
- Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan, mikäli ensimmäisessä artiklassa kuvatun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.
-
NL katkaisi maayhteydet Länsi-Berliiniin, mutta sitä pystyttiin silti huoltamaan ilmateitse
-
-
Pohjois-Atlantin puolustusliitto
-
-
-
-
-
Stalinin jälkeen kylmässä sodassa hetkellinen rauhaisampi jakso
-
Länsi-Saksa oli liittynyt Natoon, joten NL perusti sotilasliiton vastapainoksi. Siihen liittyivät Euroopan sosialistiset maat.
-
-
-
Unkarissa kapinointia, maa julistettiin demokraattiseksi ja puolueettomaksi, mutta Hrustsov liitti sen väkivaltaisesti takaisin Varsovan liittoon
-
Kylmän sodan aikana kilpailu avaruuden valloittamisesta
-
Kommunistit olivat jääneet vaaleissa hallituksen ulkopuolelle joten NL painosti Suomea vetämällä suurlähettiläänsä pois maasta ja katkaisemalla meneillään olevat kauppasopimukset
-
-
-
Yhdysvaltojen yritys syöstä Castro vallasta (epäonnistui)
-
NL lähetti Suomelle julkisen nootin, jossa se ehdotti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia neuvotteluita, koska NL katsoi että sodan uhka oli kasvanut Euroopassa Berliinin kriisin myötä. Kekkonen hajoitti eduskunnan ja vakuutti Hrustsoville sotilaallisten toimien vain lisäävän uhkaa
-
Suomessa kuuden puolueen organisoima hanke presidentti Kekkosen uudelleenvalinnan estämiseksi ja oikeuskansleri Olavi Hongan valitsemiseksi tasavallan presidentiksi vuoden 1962 presidentinvaaleissa
-
Kuuba oli merisaarrossa, Hrustsov tarjoutui poistamaan ohjukset Kuubasta, jos Yhdysvallat ei hyökkäisi sinne
-
Moskovan ja Washingtonin välille puhelinyhteys kriisitilanteita varten
-
Toinen rauhaisampi aika kylmässä sodassa, alkoi Kuuban kriisistä ja loppui, kun NL sekaantui Afganistanin sotaan
-
-
-
Tsekkoslovakia yritti uuditaa sosialistista järjestelmäänsä, mutta NL lähetti maahan panssarivaunuja vastustamaan tätä
-
-
Suomi neuvotteli vapaakauppasopimusta Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa, sopimus vaati NL:n epävirallisen hyväksynnän, mikä saatiin kun Kekkonen takasi Suomen ulkopoliittisen linjan jatkuvan. Luottamukselliset neuvottelut Kekkosen ja NL:n välillä vuotivat lehdistöön, ja Kekkonen uhkasi erota, mikä olisi vaarantanut EEC-sopimuksen. Tämän jälkeen myös Kokoomus taipui 1973 poikkeuslain taakse ja Kekkonen sai jatkaa presidenttinä
-
Etykin (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi, ETYK) huippukokous järjestettiin Helsingissä 1975. Siellä 35 Euroopan valtiota, Yhdysvallat ja Kanada allekirjoittivat ns. Helsingin päätösasiakirjan. Sen tavoitteena oli lieventää kylmän sodan jännitteitä ja vahvistaa yhteistyötä. Kokousta pidetään tärkeänä kohtana kylmän sodan liennytyksessä ja Suomen kansainvälisen aseman vahvistumisessa.
-
-
-
Sosialistiset maat alkoivat demokratisoitua (esim. Unkari, Puola, Tsekkoslovakia, Bulgaria ja Romania)
-
-
-
-
Tilalle syntyi 15 itsenäistä valtiota, joista voimakkain Venäjä. Baltian maat itsenäistyivät
-
-
-
-