-
Itse kirjoituksen keksiminen oli mutkikas ja hidas, vuosisatoja kestänyt prosessi. Nuolenpääkirjoituksen kehittivät sumerilaiset eteläisessä Mesopotamiassa aikavälillä 3500-2900 eaa. Kirjoitustaidon keksiminen heijastelee yhteiskunnan järjestäytymistä ja hallinnon kehittymistä. -
Kyseisellä aikavälillä kirjoitustaito ja rakentaminen kehittyy, väestön määrä kasvaa ja Mesopotamia kaupungistuu. Kaupungit nousevat tärkeään rooliin. Kauppasuhteita luodaan, mistä kielivät tuontitavarat ja kaukaa tuodut materiaalit. Kaupunkivaltiot kävivät myös sotia keskenään.
-
Arkeologinen aikakausi Lähi-idässä. Pronssikausi päättyy yhteiskunnan romahdukseen, jonka taustalla vaikuttivat muun muassa ryöstelevät merikansat ja kuivuus Välimeren sekä Lähi-idän alueella.
-
Varhaisdynastisella kaudella oli monia eri kuninkaita eri kaupunkivaltioilla. Kuninkaan vastuulla oli kaupungin ja temppelin suojeleminen. Hallitsijan ajateltiin edustavan kunkin kaupungin omaa suojelusjumalaa.
-
Akkadia puhuneet ryhmät sulauttivat vähitellen sumerilaisen kulttuurin, kuten jumalat, itseensä. Sumerin kieli katosi vuosisatojen kuluessa puhuttuna kielenä, mutta säilyi kirjoitettuna kielenä vielä noin parituhatta vuotta. -
Varhaisdynastisen kauden lopulla Umman kuningas hallitsi ensimmäisenä sumerilaisena kuninkaana 25 vuoden ajan koko Etelä-Mesopotamiaa. -
Historiallinen aikakausi Mesopotamiassa, jolloin sitä hallitsi Akkadin imperiumi. Kyseessä oli ensimmäinen pitkään hallinnut dynastia. Akkadilaiskaudella akkadin kieltä ryhdyttiin kirjoittamaan enemmän ja sumerin asema heikkeni.
-
Akkadilaiskauden jälkeen pienet kaupunkivaltiot kilpailivat keskenään, ja näistä vahvin oli Ur. Urin valtakauden aikana se hallitsi lähes yhtä suurta aluetta kuin Akkadin valtakunta aiemmin. Tämän aikakauden aikana sumerialainen kirjallisuus kukoisti, vaikka akkadia luultavasti käytettiin puhuttuna kielenä monin paikoin.
-
Aikakaudella Assurin kaupunki pohjoisessa kävi paljon kauppaa muiden Mesopotamian kaupunkien kanssa. Alueella vaikuttivat amoria puhuvat paimentolaisryhmät, ja Assurin kaupungin valloitti lopulta amorilainen kuningas Šamsi-Adad (1807–1775 eaa.).
-
Babylonin kaupunki oli melko pieni amorilaisen kuningas Hammurapin (1792-1750 eaa.) aikakaudelle asti. Hammurapi valloitti tärkeimmät eteläisen Mesopotamian kaupungit, ja lopulta myös suurimman osan pohjoista Mesopotamiaa.
-
Liikkuvan paimentolaisheimon amorilainen kuningas onnistui valtaamaan Assurin kaupungin. Šamsi-Adad valloitti myös monia ympäröiviä alueita, kuten Marin kaupungin. Hänen valtakuntansa näkyy oheisessa kartassa. -
Mitannin suurvalta hallitsi 1500 eaa. suurinta osaa pohjoisesta Mesopotamiasta, mutta seuraavan kahdensadan vuoden aikana sen valta mureni. Lopulta Mitannin suurvalta jäi heettiläisvaltakunnan ja Assyrian jalkoihin.
-
Hammurapin kuoleman jälkeen hänen jälkeläisensä pitivät kiinni valloitetuista alueista, mutta Babylonin valtakunta alkaa silti vähitellen pienenemään. 1595 eaa. heettien kuningas Mursili I ryösti Babylonin, mikä päätti Vanhan Babylonian valtakunnan aikakauden.
-
Kassilaiset hallitsivat Babylonia noin neljäsataa vuotta, ja heidän aikanaan Babylonista johdettu valtakunta vakiintui eteläisen Mesopotamian voimatekijäksi. Kassilaisdynastia päättyy sotilaalliseen paineeseen sekä Assyriasta että Elamista.
-
Aikakaudella Assyria vakiinnutti valtansa pohjoisessa Mesopotamiassa. Vuoden 1050 eaa. jälkeen lähteet Assyriasta vaikenevat noin sadan vuoden ajaksi, mutta keskiassyrialainen kausi pohjusti suuren Assyrian imperiumin tuloa myöhemmin.
-
Pohjoisessa Mesopotamiassa vallitsi vastakkainasettelu heettiläisten ja assyrialaisten välillä. Assyrialaiset estivät heettiläisimperiumin laajenemispyrkimykset pohjoiseen Mesopotamiaan. Ratkaiseva käänne tapahtui, kun heettiläiset hävisivät Nihrijan taistelussa. Tämä vakiinnutti Assyrian aseman yhtenä alueen voimakkaimmista valtakunnista.
-
Pronssikauden lopussa Lähi-idässä käynnistyi poliittinen ja sosiaalinen mullistus, jolloin monet merkittävät poliittiset yksiköt katosivat kartalta ja asutuskeskuksia tuhoutui. Tätä seurasi pitkä kausi, josta ei ole paljon lähdetietoa. Pronssikauden romahduksen taustalla oli muun muassa ilmaston muuttuminen, ulkoiset hyökkäykset ja sisäiset levottomuudet. -
Arkeologinen aikakausi Lähi-idässä.
-
Kameli kesytettiin 1000 eaa. jälkeen. Tämän myötä laajojen aavikkoalueiden ylittäminen tuli mahdolliseksi. -
Uusassyrialaisen valtakunnan nousu alkaa Mesopotamian sydänmailla. Ensimmäiset kuninkaat valloittivat keskiassyrialaisen valtakunnan aikaisemmat alueet haltuunsa.
-
Eteläisessä Mesopotamiassa vallinnut kausi. Uusassyrialaisen valtakunnan Tiglatpileser III (744-727 eaa.) valloitti eteläisen Mesopotamian, nousten Babylonian kuninkaaksi.
-
Kuningas Nabopolassar valloitti suurimman osan eteläistä Mesopotamiaa vuoteen 620 eaa. mennessä, jonka jälkeen hän kääsi katseensa pohjoiseen.
-
Eteläisen Mesopotamian kuningas ja meedialaisten kuningas pystyivät rauhansopimuksen myötä kukistamaan assyrialaiset.
-
Nabopolassar ja meedialaisten kuningas Kyaksares marssivat yhdessä Niniven kaupunkiin ja kukistivat sen. Vuoden 609 eaa. jälkeen assyrialaiset katosivat kirjoitetuista lähteistä sotilaallisena ja poliittisena mahtina. -
Aikakauden katsotaan alkavan siitä, kun vuonna 612 eaa. Ninive valloitetaan ja uusassyrialaisen valtakauden aika päätty. Eteläinen ja pohjoinen Mesopotamia eivät kuitenkaan sulautuneet saumattomasti yhteen.
-
Persialaiset tuhosivat viimeisen suuren mesopotamialaisen valtakunnan eli uusbabylonialaisen imperiumin, liittäen sen itseensä ja päättäen näin rautakauden Lähi-idässä.
-
Persian kuningas Kyyros II päätti valloituksellaan 3000-luvulla alkaneen "nuolenpääkuninkaiden" ajan. -
Arkeologinen aikakausi Lähi-idässä ja historiallinen aikakausi Mesopotamiassa. Persialaisaikana Mesopotamia oli osa laajaa persialaista imperiumia.
-
Aleksanteri Suuri hallitsi vielä Persiaakin suurempaa valtakuntaa.
-
Tapahtumaa pidetään muinaisen Lähi-idän päätepisteenä ja klassisen maailman alkusysäyksenä.