-
empirismin perusajatus - inhimillinen tieto todellisuudesta perustuu aistikokemukseen
-
esitti, että ihminen on syntyessään tyhjä taulu, johon kokemus jättää jälkensä. Esitti omana yhteiskuntasopimusteorianaan, että hallinto voi olla oikeutettu vain, jos se saa hallittavien suostumuksen ja suojelee elämän, vapauden ja omaisuuden luonnollisia oikeuksia
-
Esitteli erilaisen, hyvin äärimmäisen empirismin muodon, jossa asiat olivat olemassa ainoastaan sen seurauksena, että ne havaittiin, tai sen perusteella, että ne olivat itse havaitseva olio
-
Valistusfilosofi. Montesquieu esittelee vallan kolmijako-oppinsa, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen kehitykselle. Montesquieu piti vallan keskittymistä pahimpana kansalaisten vapautta uhkaavana asiana.
-
Valistusfilosfi. Hän oli liberaali, kannatti vapaakauppaa, ihmisoikeuksia, mielipiteen- ja uskonvapautta, sekä oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin. Voltaire kannatti valistunutta itsevaltiutta, jossa filosofi toimisi yhdessä kuninkaan kanssa alamaistensa yhteiseksi eduksi.
-
Lisäsi empirismiin äärimmäisen epäilyn. Hän jakoi kaiken inhimillisen tiedon kahteen luokkaan: ideoiden suhteet ja asiakysymykset (tosiseikat). Hume katsoi, ettei mikään tieto, ei edes kaikkein perustavanlaatuisin tieto todellisuudesta, voi perustua järjellä tehtyihin perusteluihin.
-
Valistusfilosofi. Hän oli ensimmäisiä yhteiskuntateoreetikkoja, joka toi kansalaisten vaikuttamisen poliittiseen järjestelmän teorioihin mukaan. Rousseaun käsityksen mukaan luonto ja luonnollisuus ovat hyväksi ja sivistys, kulttuuri ja yhteiskunta ovat rappeuttaneet ihmisen.
-
Valistus- ja moraalifilosofia. Smithiä pidetään poliittisen taloustieteen ja nykyaikaisen (kansan)taloustieteen isänä, vapaakaupan varhaisena kannattajana ja keskeisenä klassisena liberaalina.
-
Suomalainen valistuasjattelija. Tunnetaan erityisesti elinkeinovapauden ajamisesta, mutta hän puolusti myös sanan- ja uskonnonvapautta sekä työväestön oikeuksia.
-
Valistusfilosofi. Yksi Yhdysvaltain perustajaisistä. Hänen merkittävin panoksena vallankumoukseen oli kaikkien aikojen myydyimmän amerikkalaisen kirjan julkaiseminen eli pamfletin nimeltä Common Sense (1776). Pamfletissa vaaditiin Pohjois-Amerikan siirtokuntien irtaantumista Isosta-Britanniasta. Paine on myös tunnettu deismin edustaja.
-
Kiistelty valistusfilosofi. Saden filosofiassa korostuu vahvasti nihilismi sekä uskonnonvastaisuus. Hän kritisoi uskontoa ankarasti todeten sen olevan ihmisen luoma harha. Saden ajattelussa sosiaalisista normeista vapaa nautinnon hakeminen ja vihollisuus elämää kohtaan ovat korkeimpia päämääriä.
-
Valistusfilosofia. Hänet tunnetaan parhaiten utilitarismin kiteyttäjänä, ensimmäisenä feministinä ja eläinten hyvinvoinnin varhaisena puolestapuhujana.
-
Valistusfilosofi. Wollstonecraft kirjoitti naisasiaa käsittelevän teoksen Naisten oikeuksien puolustus (A Vindication of the Rights of Woman) vuonna 1792. Teoksessaan hän esittää, että oikeuksien, jotka koskevat miehiä, tulee koskea myös naisia.
-
Valistusfilosofia. Humboldt kuvaa klassisen liberalismin kehitystä Euroopassa sekä vapauden roolia yksilön kehityksessä. Hän myös esittää välttämättömät ehdot sille, milloin valtion voidaan sallia rajoittaa yksilön toimintaa, sekä kuvaa, miten valtio voidaan rajoittaa sille sopivaan rooliin.
-
Looginen empirismi, Wienin piiri. Hänen mukaansa kaikki mielekkäät väitteet tuli pystyä palauttamaan fysikaalisiksi väitteiksi, jotka puhuvat havaittavista ominaisuuksista
-
Loogisen empirismin kehittäjä. Schlickin tutkimusaiheita olivat syysuhde ja todennäköisyys, estetiikka, logiikka ja etiikka. Hänen merkittävin antinsa oli kuitenkin hänen tieteenfilosofiassaan. Tavoitteena oli, että yksi yhtenäinen tiede käsittäisi kaikki erityistieteet.
-
Looginen empirismi. Kaila oli ajattelussaan johdonmukaisen tieteellinen ja pyrki kokonaisvaltaiseen todellisuuskäsitykseen sekä korosti filosofian edistyvää ratkaisukeskeisyyttä
-
Looginen empirismi, Wienin piiri.
Suvaitsevuusperiaate on Carnapin tunnettu filosofinen periaate -
Looginen empirismi. Perusti Berliinin piirin.
-
Looginen empirismi, Wienin piiri. Feigl uskoi, että empirismi on ainoa kokeelliselle tieteelle tarkoituksenmukainen filosofia
-
Looginen empirismi, Berliinin piiri. Hänet tunnetaan ennen kaikkea tieteellisen selittämisen deduktiivis-nomologisen mallin puolustamisesta ja korppi-paradoksista.
-
Looginen empirismi. Tunnetaan loogisen positivismin kannattajana.